1. Yhdistyslaki

2. Kirjanpitolaki

3. Rikoslaki

HATTULAN MUSIIKKIKOULUN JA SEN KANNATUSYHDISTYKSEN TYÖJÄRJESTYS

1 PERUSTEET

Hattulan Musiikkikoulun Kannatusyhdistys ry:n työjärjestys 1.1.2009.

Hattulan Musiikkikoulun Kannatusyhdistys ry:n toimintaa säätelee yhdistyslaki, rikoslaki, yhdis-tyksen säännöt sekä tämä työjärjestys. Työjärjestys ei saa sisältää säännöksiä, jotka ovat risti-riidassa yhdistyslain tai yhdistyksen sääntöjen kanssa.

Tämän työjärjestyksen tarkoituksena on täydentää ja selventää yhdistyslain säädöksiä sekä selkeyttää yhdistyksen toimintaa.

Päätös tämän työjärjestyksen muuttamisesta tulee tehdä (3/4) äänienemmistöllä hallituksen kokouksessa.

Hattulan Musiikkikoulun Kannatusyhdistyksen hallitus on hyväksynyt yhdistykselle tämän työjärjestyksen.

2 YHDISTYKSEN JA SEN TOIMINNAN KUVAUS

2.1 YHDISTYS

1. TARKOITUS

Yhdistyksen tarkoituksena on musiikkiharrastuksen ylläpitäminen ja kehittäminen niin nuorison kuin varttuneemman väen keskuudessa.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys ylläpitää Hattulan Musiikkikoulua, joka antaa musiikin perusopetusta (7-20 –vuotiaille) ja johon kuuluu myös musiikkileikkikoulu (alle kouluikäisille lapsille). Lisäksi Musiikkikouluun kuuluu aikuisosasto varttuneemmille musiikin harrastajille.

Yhdistys järjestää konsertti- ja muita tilaisuuksia.

2.1.2 ORGANISAATIO

Yhdistyksen jäsenenä voi olla yksityinen henkilö, yhteisö ja säätiö. Oppilaiden vanhemmat ja hallituksen jäsenet ovat automaattisesti yhdistyksen jäseniä.

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja kuusi (6) muuta varsinaista jäsentä sekä kuusi (6) varajäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Musiikkikoulun toimintaa johdetaan pääsääntöisesti kuvan 1 mukaisesti.

Kuva 1: Musiikkikoulun Kannatusyhdistyksen kokoonpano.

2.2 HALLITUS

2.2.1 HALLITUKSEN TEHTÄVÄT

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus. Hallituksen ohjauksessa on musiikkikoulu ja jäsenistö sekä jäsenistöstä muodostetut toimisto ja jaostot, joissa pääasiallisin yhdistyksen toiminta tapahtuu. Jaostoja perustetaan tarpeen mukaan. Toimiston ensisijainen tehtävä on valmistella kokousmateriaali, hoitaa arkistointi ja kirjeenvaihto sekä tukea rehtoria hallinnollisissa asioissa.

Hallituksen velvollisuutena on:

1. johtaa yhdistyksen toimintaa sekä järjestää yhdistyksen taloudellinen tuki

2. järjestää musiikkikoulun toiminnan perusedellytykset (tilat, kalusteet, kopiokoneet)

3. valvoa musiikkikoulun opetussuunnitelman noudattamista

4. huolehtia informaation kulusta jäsenille

5. valmistella yhdistyksen kokouksissa esille otettavat asiat ja toimeenpanna kokouspäätökset

6. tehdä työsopimukset ja toimeenpanna irtisanoutumiset (ml työtodistusten allekirjoittaminen, rehtorin esittelystä)

7. päättää isoista hankinnoista (> 200 euroa)

8. hoitaa arkistoa ja hallita irtaimistoa

9. päättää asioista, jotka eivät sääntöjen tai työjärjestyksen mukaan kuulu yhdistykselle tai jotka yhdistys on hallitukselle valtuuttanut

10. ennen vuosikokousta käsitellä yhdistyksen toimintaan kuuluvat edellisen vuoden tilinpäätös ja toimintakertomus

11. luovuttaa sääntömääräiselle vuosikokoukselle vuoden tilinpäätös ja toimintakertomus sekä

12. antaa hyödyllisiä neuvoja ja kokemuksia vuoden varrelta, jotta uusi hallitus pääsee hyvään alkuun

13. jatkaa uuden hallituksen varajäsenenä oman toimikauden päätyttyä ainakin seuraavan vuoden ajan, mikäli mahdollista ja tarpeellista

Rekisteröidyn yhdistyksen hallitukseen kuuluvaa jäsentä ja varajäsentä koskevat yhdistyslain ja kirjanpitolain mukaiset velvoitteet.

Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja sihteeri kumpikin yksin tai hallituksen siihen määräämä toimihenkilö yksin.

Kokouksen pöytäkirja sisältää tiivistelmän keskustelusta sekä päätöksen. Hallituksen pöytäkirjat ovat pääsääntöisesti julkisia. Henkilökohtaisia tietoja (sairauspoissaolotodistukset, rikosrekisteriasiat, jne.) ei liitetä pöytäkirjoihin, vaan niihin viitataan.

Kokouspöytäkirjan tulee olla tarkastettuna kuukauden kuluessa kokouksesta. Pöytäkirjan allekirjoittavat pöytäkirjanpitäjä (sihteeri), kokouksen puheenjohtaja sekä pöytäkirjantarkastajat. Yhdistyksen ja hallituksen kokousten pöytäkirjat on jaettava kaikille hallituksen jäsenille, rehtorille sekä jaostojen johtajille ja tilitoimistolle (kopio tai sähköposti). Alkuperäinen pöytäkirja taltioidaan yhdistyksessä paperiasiakirjana pysyvästi, koska sillä on historiallista arvoa.

Yhdistys noudattaa liitteessä 1 esitettyä arkistointiohjetta. Kirjeenvaihtokirjaan ei pidetä.

Yhdistys ylläpitää epävirallista sähköistä arkistoa ja toimintaansa tukevaa tietopankkia, jonka käyttöoikeus on vain hallituksen jäsenillä.

Yhdistystä ulospäin edustavat pääasiassa puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä rehtori.

Hallituksen tulee tiedottaa yhdistyksen suunnitelmista, toiminnasta ja toiminnan tuloksista niille kohderyhmille, jotka tukevat toimintaa (erityisesti Hattulan kunta), ja joille informaatio yhdistyksen toiminnasta on hyödyksi.

Yhdistys käyttää web-sivuja ensisijaisena tiedotuskanavana. Web-sivuilla tiedotetaan yhdistyksen keskeisimmistä tapahtumista ja niiden aikatauluista. Yhdistys käyttää paikallista sanomalehteä (Kaupunkiuutiset) sääntömääräisten kokousten koollekutsumiseen ja pääsykokeista ilmoittamiseen.

2.2.2 HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN JA VARAPUHEENJOHTAJAN TEHTÄVÄT

Puheenjohtajan tehtävänä on:

1. huolehtia siitä, että yhdistys toimii yhdistyslain, yhdistyksen sääntöjen ja tämän työjärjestyksen sekä vuosikokouksen hyväksymien toimintasuunnitelmien ja budjetin mukaisesti,

2. huolehtia yhdistyksen toimintasuunnitelman ja talousarvioehdotuksen laatimisesta,

3. edustaa yhdistystä ulospäin,

4. huolehtia yhdistyksen sisäisestä ja ulkoisesta tiedotustoiminnasta,

5. päättää vuosikokouksen, muiden yhdistyksen kokousten ja hallituksen kokousten ajankohdasta,

6. päättää sellaisista yhdistystä koskevista asioista, joita ei niiden merkityksen tai kiireellisyyden vuoksi ole tarpeen tai mahdollista käsitellä hallituksen kokouksessa.

Varapuheenjohtajan tehtävänä on:

1. toimia puheenjohtajan sijaisena tämän estyneenä ollessa,

2. ohjaa toimiston ja jaostojen toimintaa toimintasuunnitelman, hallituksen päätösten ja puheen-johtajan linjausten mukaan sekä raportoi niiden toiminnasta puheenjohtajalle,

3. hoitaa puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan välisen työnjaon mukaan erikseen sovittuja tehtäviä.

2.2.3 SIHTEERIN TEHTÄVÄT

Sihteerin tehtävänä on:

1. huolehtia yhdistyksen ja hallituksen kokousten koollekutsumisesta, kokousten asioiden yleisestä valmistelusta, pöytäkirjanpidosta ja muista tarpeellisista kokousjärjestelyistä,

2. laatia yhdistyksen ja musiikkikoulun toimintasuunnitelma- ja talousarvioehdotus hallituksen käsittelyä ja vuosikokousta varten yhdessä puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja taloudenhoitajan (tilitoimiston) kanssa sekä laatia yhdistyksen toimintakertomus yhdessä musiikkikoulun rehtorin ja jaostojen kanssa,

3. toimeenpanna tai huolehtia vuosikokouksen ja hallituksen kokousten päätösten toimeenpanosta,

4. hoitaa yhdistyksen kirjeenvaihto ja yhteydenpito muihin yhteisöihin ja yksityisiin,

5. hoitaa allekirjoitukset kokouspöytäkirjoihin,

6. pitää yhdistyksen jäsenluetteloa ja hoitaa arkistoa,

7. ylläpitää yhdistyksen web-sivustoa (tehtävä voidaan delegoida)

8. tukee rehtoria tämän pyytäessä hallinnollisissa asioissa

9. kerätä ja arkistoida julkaisuja ja artikkeleita yhdistyksen toiminnasta.

2.2.4 RAHASTONHOITAJAN TEHTÄVÄT

Rahastonhoitajan tehtävänä on:

1. hoitaa yhdistyksen omaisuutta ja rahavaroja

2. maksaa hyväksytyt laskut ja lähettää ne tilitoimistolle (määrätyin väliajoin; 15.1., 1.6. ja 15.10.)

3. kerätä helmikuun loppuun mennessä jäsenmaksut ja kirjata niiden suoritukset sekä muut yhdistykselle tulevat tulot

4. hoitaa yhdistyksen kirjanpitoa ja tehdä vuosittain tilinpäätös hallituksen esitystä varten (tai käyttää ostopalveluna ulkopuolista tilitoimistoa ja toimii yhteyshenkilönä yhdistyksen talouden-hoitoasioissa) – liitteessä 2 on esitetty tarkemmin taloudenhoitajan tai tilitoimiston tehtävät

5. laatia yhdistyksen talousarvio yhdessä puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja sihteerin kanssa (yt tilitoimisto)

6. informoida hallitusta ja vuosikokousta yhdistyksen talouden tilasta

7. suorittaa hallituksen määräämät muut taloudenpitoon liittyvät tehtävät

2.2.5 HALLITUKSEN MUIDEN TOIMIHENKILÖIDEN TEHTÄVÄT

Muiden jäsenten tehtävistä päätetään hallituksen järjestäytymisen yhteydessä. Tarkoituksenmukaista on, että yksi hallituksen jäsen ottaa hoitaakseen varainhankinnan ja yksi jäsen tapahtumien järjestelyvastuut.

Varainhankinta käsittää mm. apurahojen hakemisen ja yhteistyösopimusten neuvottelut, jotka tulisi olla alustavasti neuvoteltu seuraavan vuoden talousarviota laadittaessa.

Musiikkikoulun tapahtumien järjestelyvastuu henkilö hoitaa konserttien tukijärjestelyt (kahvitukset, kukat, valot, juonnot, jne) sekä tarvittaessa kuljetusjärjestelyt eri tarpeisiin liittyen.

Yksi hallituksen jäsen hoitaa jäsenhankinnan organisoinnin ja luetteloiden ylläpidon.

Hallituksen toimintaa tukevat kaikki yhdistyksen jäsenet mahdollisuuksiensa puitteissa.

3 MUSIIKKIKOULUN TOIMINNAN KUVAUS

3.1 OPETUSSUUNNITELMA

Opetussuunnitelma on esitetty liitteessä 3.

3.2 OPETTAJIEN TEHTÄVÄT JA TOIMINTAOHJEET

Opettajien toimintaohje on esitetty liitteessä 4.

3.3 OPPILAIDEN JÄRJESTYSSÄÄNTÖ

Oppilaita koskevat järjestyssäännöt on esitetty liitteessä 5.

HALLITUS

LIITTEET

1. Arkistointiohje

2. Kirjanpito ja varainhoito

3. Opetussuunnitelma

4. Opettajien toimintaohje

5. Oppilaita koskevat järjestyssäännöt

ARKISTON HOITO

1. Yhdistyksen asiakirjojen säilytysajat

1. Tilikirjat (Tililuettelot, Päivä- ja pääkirjat, Talousarvion seurantaraportti) - 10 v

2. Tilinpäätöserittelyt (Tase-erittelyt, muut tilinpäätöserittelyt) - 10 v

3. Tositteet ja tili-ilmoitukset - 6 v

4. Kirjanpitotapahtumia koskeva kirjeenvaihto - 6 v

5. Palkkakirjanpito

- Palkka- ja palkkiokortit tai vast. tiedot sisältävät asiakirjat 50 vuotta

- Palkkalistat eli -luettelot 10 vuotta

- Palkka- ja palkkiotositteet 10 vuotta

- Palkkasuoritusten yhdistelmät 10 vuotta

6. Reskontrat:

- Ostoreskontra 10 vuotta

- Myyntireskontra 10 vuotta

- Muut saatava- ja velkareskontrat 10 vuotta

7. Muut osakirjanpidot:

- Käyttöomaisuuskirjanpito 10 vuotta

- Kassa- ja varastokirjat 10 vuotta

- Muut osa- ja erikoistilikirjat 10 vuotta

8. Sisäinen suunnittelu- ja laskentajärjestelmä

- Selvitys kustannuslaskennasta ja sen yhteydestä kirjanpitoon 10 v

- Koneellisen kustannuslaskennan menetelmäkuvaus 10 vuotta

- Kustannuslaskelmat 10 vuotta

- Selvitys toimintakertomuksen laatimisesta 10 vuotta

2. Sovellettuja seulontaperiaatteita (arkistonhoito)

Useat asiakirjojen seulontaperiaatteet ja -kriteerit ovat luonteeltaan sellaisia, ettei niitä voida so-veltaa kategorisesti eikä joihinkin tapauksiin ollenkaan. Seuraavassa eräitä esimerkkejä vuosi-kymmenten mittaan Suomen arkistolaitoksessa sovelletuista seulontaperiaatteista ja -kriteereistä.

1 vanhimmat asiakirjat säilytetään pysyvästi

2 lukukelvottomat asiakirjat hävitetään

3 asiakirjojen arkistokappale säilytetään pysyvästi, kopiot hävitetään

4 kukin arkistonmuodostaja säilyttää omat keskeiset päätöksensä pysyvästi, muilta saapuneita vastaavia asiakirjoja voidaan hävittää

5 samaa tietoa ei ole syytä säilyttää pysyvästi usean viranomaisen arkistossa

6 vaihtoehtoisista asiakirjasarjoista säilytetään pysyvästi ne, joissa tieto on mahdol-lisimman suppeassa muodossa

7 vaihtoehtoisista asiakirjasarjoista säilytetään pysyvästi ne, joissa tieto on mahdol-lisimman käyttökelpoisessa muodossa

8 säilytetään pysyvästi asiakirjat, joihin sisältyy tietoja suuresta määrästä henkilöitä tai asioita

9 säilytetään asiakirjoja ja tietoja tavallista enemmän poikkeuksellisilta ajoilta (so-dat, toiminnan alkuvuodet, organisaatiomuutosten vuodet tms.)

10 säilytetään pysyvästi diaarit, rekisterit, hakemistot ja arkiston muut sisäiset “lin-kit”

11 säilytetään pysyvästi tietoja virastojen/laitosten keskeisistä toiminnoista

12 säilytetään pysyvästi keskeisiä asiakirjoja muuten hävitettävästä sarjasta tai asiakiijaiyhmästä

13 virastojen/laitosten varsinaisiin tehtäviin liittyvät asiakirjat ovat arvokkaampia kuin henkilöstö- ja taloushallintoon (tukitehtäviin) liittyvät

asiakirjat

14 asiakirjojen säilytysarvo riippuu siitä, kuinka tärkeästä yhteiskunnallisesta tehtä-västä asiakirjat ovat kertyneet jne

3. Pysyvästi säilytettäviä asiakirjoja

 diaarit ja vastaavat erityisrekisterit

 keskeiset luettelot ja hakemistot

 nimikirjat

 keskeiset pöytäkirjat

 keskeiset muistiot

 keskeiset lähetettyjen kirjeiden tositteet

 organisaatiota ja toimintaa koskevat tutkimukset ja selvitykset

 kehittämissuunnitelmat

 vahvistetut työjärjestykset

 toiminta- ja taloussuunnitelmat

 talous- ja lisätalousarvioesitykset

 vuosi- ja toimintakertomukset, ml keskeiset vuositason tilastot

 tilinpäätösasiakirjat

 omat julkaisut (arkistokappale)

4. Aineiston ryhmittämis- ja järjestämisperiaatteet

B LUETTELOT

Ba oppilas ja arvosanaluettelot

Bb muut luettelot

C PÖYTAKIRJAT

Ca musiikkikoulun perustamista koskevat asiakirjat

Cb hallituksen pöytäkirjat

Cc yhdistyksen pöytäkirjat

D TOISTEET

Da lähetettyjen kirjeiden toisteet

Db musiikkikoulun vuosikertomukset

E SAAPUNEET ASIAKIRJAT

Ea saapuneet kirjeet

Eb saapuneet päätökset

Ec saapuneet todistukset

G TILIASIAKIRJAT

Ga kassakirjat

Gb muut tiliasiakirjat

H SISALLÖN MUKAAN JARJESTETYT ASIAKIRJAT

Ha musiikkikoulun säännöt

Hb hallituksen toimintaohjeet

Hc yhdistysrekisteriasiat

Hd sopimukset

RAHASTONHOITAJAN TAI TILITOIMISTON ERITELLYT TEHTÄVÄT

• Palkkakirjanpito (palkansaajia 13 henk),

• satunnaiset tutkintolautakunnan jäsenet (noin 4 kertaa vuodessa á kolme ihmistä),

• heinä-elokuussa ei yleensä palkanmaksua,

• ennakonpidätysten + sotun valvontailmoitukset kuukausittain,

• TaEL:in valvontailmoitukset kuukausittain,

• vuosi-ilmoitukset verovirastolle + TEL:iin + lakisääteiset muut vak.maksut,

• veroilmoitus vuosittain,

• lukukausimaksujen reskontran hoito (noin 80 oppilasta),

• jäsenmaksujen reskontran hoito (noin 30 jäsentä)

• muut mahdolliset toimistotehtävät sopimuksen mukaan

• tilinpäätös

• budjettiesitys seuraavalle vuodelle

• matkakorvaukset

• maksuliikenne hoidetaan yhdistyksen omin toimin (pienlaskut)

Hattulan Musiikkikoulun Kannatusyhdistys ry

HATTULAN MUSIIKKIKOULU (y-tunnus 0756420-4)

Parolantie 42

13720 PAROLA

OPETUSSUUNNITELMA (lopullinen 22.10.2008)

Tämän opetussuunnitelman tarkoituksena on toimia opetuksen tukena ja runkona

suunniteltaessa opetusta.

1 TOIMINTA-AJATUS

Hattulan musiikkikoulun tavoitteena on antaa musiikin perusopetusta, tutustuttaa

ympäröivään musiikkikulttuuriin ja tukea musiikillista sivistystä. Opetuksella tuetaan

oppilaan henkistä kasvua, luovuutta ja sosiaalisia taitoja.

2 OPETUKSEN ARVOT

Opetuksen tavoitteena on luoda suotuisat edellytykset hyvän musiikkisuhteen

syntymiselle ja musiikin elämänikäiselle harrastamiselle sekä antaa valmiudet

musiikkialan jatko-opintoihin. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden yksilölliset erot

ja tuetaan oppilaiden kehitystä heidän omista lähtökohdista.

3 OPETUKSEN RAKENNE

Musiikin perusopetus Hattulan musiikkikoulussa muodostuu musiikin perustason

opinnoista sekä sitä edeltävästä varhaisiän musiikkikasvatuksesta. Perustason opetus

on tarkoitettu pääasiallisesti kouluikäisille lapsille ja nuorille. Varhaisiän musiikkikasvatus

on tarkoitettu alle kouluikäisille lapsille.

4 OPPILAIDEN VALINTA

Oppilaat musiikin perusopintoihin valitaan pääsykokeiden kautta. Pääsykokeet

järjestetään pääsääntöisesti kevätlukukauden lopulla. Valituilla oppilailla tule olla

edellytykset opiskella musiikkikoulun opinto-ohjelman mukaisesti.

Varhaismusiikkikasvatuksen oppilaat valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä.

5 OPINTOJEN KULKU

Oppilaan on lukuvuoden alussa ilmoittauduttava oppilaitoksessa erikseen annettavien

ohjeiden mukaisesti.

Ennen kevätlukukauden päättymistä on oppilaan määräaikaan mennessä erikseen

annettavien ohjeiden mukaisesti ilmoitettava opintojensa jatkamisesta, keskeyttämisestä

tai päättämisestä kirjallisesti.

6 MAKSUT

Oppilaan on suoritettava lukukausi- ym. maksut erikseen annettuihin määräaikoihin

mennessä.

Kesken lukuvuoden opintonsa keskeyttäneelle oppilaalle ei yleensä palauteta hänen

suorittamiaan lukukausimaksuja.

Perhealennukset myönnetään oppilaitoksessa opiskeleville hallituksen määräämien

perusteiden mukaisesti.

7 OSASTOT

7.1. Musiikkileikkikoulu

7.2. Perusopinnot ent. musiikkikoulutaso

7.1. Musiikkileikkikoulu

Varhaisiän musiikkikasvatus sisältää perhe-/vauvamuskarin, musiikkileikkikoulun

ja soitinvalmennustoiminnan. Lapset ovat oman ikäistensä ryhmissä, alle 3-vuotiaat

yhdessä läheisen aikuisen kanssa. Laulamisen, soittamisen ja leikin avulla lapselle tulee

halu laulaa ja soittaa sekä nauttia musiikin kuuntelusta. Musiikkileikkikoulussa vietetty

aika muodostuu vahvaksi kivijalaksi lapsen myöhemmälle musiikinharrastukselle.

Perhe-/vauvamuskarissa vanhempien ja opettajan laulu innostaa myös lapsia

laulamaan. Erilaiset sylileikit kuten körötykset, hypittelyt, keinuttelut ja sormileikit tukevat

lapsen laulua ja puheen kehitystä. Musiikin mukaan liikutaan piirileikeissä tai tansseissa

sekä muissa musiikkiliikuntaleikeissä. Soitetaan kehosoittimia eli taputellaan ja

tömistellään sekä soitetaan rytmisoittimilla. Oikeita rytmisoittimia otetaan esille vähitellen

lasten kasvaessa.

Musiikkileikkikoulussa lapset laulavat ja soittavat rytmisoittimia, isoimmat myös

melodiasoittimia. Musiikin mukaan liikutaan luovasti, leikitään piirileikkejä sekä

tanssitaan. Musiikkia opetellaan kuuntelemaan keskittyneesti. Musiikin eri elementit

tulevat leikinomaisesti käsitellyiksi. Leikeissä ja lauluissa huomioidaan rytmiä,

harmoniaa, sointiväriä, dynamiikkaa sekä vastakohtapareja. Elämyksellisyys on

olennainen tekijä. Musiikkia ja muita taidemuotoja yhdistellään luovasti ja leikkisästi.

Musiikinteorian ja säveltapailun alkeita opetellaan leikinomaisin keinoin kunkin ryhmän

edellytysten mukaan.

7.1.1. Varhaisiän musiikkikasvatuksen keskeiset tavoitteet ja sisällöt ikäryhmittäin

Musiikkileikkikoulu:

Lapset oppivat pitämään musiikkia itselleen tärkeänä ja miellyttävänä asiana. He oppivat

leikin avulla laulamaan ja soittamaan ja saavat valmiuksia tulla sekä musiikkia

kuunteleviksi että musiikkia ja soittamista harrastaviksi tasapainoisiksi nuoriksi.

3-vuotiaat:

Lasten omatoimisuus ja ryhmässäolotaito kehittyy. Heidän laulu- ja soittotaitonsa

paranee. Lauluinnostus kasvaa. Jo perhemuskarissa opittu passiivinenkin lauluvarasto

hyödynnetään ja niitä kertaamalla ja laulamalla lasten laulutaito kehittyy. Lapsi pitää

musiikista ja laulamisesta. Rytmisoitinten soitto monipuolistuu.

4-vuotiaat:

Lasten sosiaaliset taidot kehittyvät edelleen. Lasten on helppo toimia ryhmässä ja oppia

uusia asioita musiikista, laulamisesta ja rytmisoittimilla soittamisesta. Laulamisesta tulee

sydämen asia, luonteva osa lapsen persoonaa. Lapset iloitsevat laulamisesta,

soittamisesta, musiikkiliikunnasta, musiikin kuuntelemisesta, toisistaan ja ryhmässä

olemisen sujumisesta.

5-vuotiaat:

Lasten kiinnostus musiikkia kohtaan kasvaa entisestään. Musiikin peruselementit

alkavat tuntua tutuilta ja tunnistettavilta (tempo, dynamiikka, syke, rytmi ). Käsiteparien,

kuten hiljainen -voimakas, korkea - matala, avulla musiikin muotojen ja rytmien

tajuaminen vahvistuu. Laulujen ja lorujen omaksuminen tulee koko ajan helpommaksi ja

laulu- sekä soittotaito paranevat. Lasten mielikuvitus käytetään hyväksi luovissa

musiikkileikeissä. Lasten motoriikka ja koordinaatiokyky kehittyy musiikkiliikunnassa,

jossa musiikin muodot ja rytmit liikutaan ja koetaan elämyksellisesti.

6-vuotiaat:

Kaikkea aikaisemmin oppimaansa kertaamalla lasten minäkuva vahvistuu ja he oppivat

uusia vaativampiakin asioita. Lukukauden aikana lapset kokoavat tehtäväkansion

musiikin perusteiden alkeista esimerkiksi käsiteparien avulla. Kuuntelemalla lapset

tutustuvat erilaisiin musiikin lajeihin, myös kuuntelun lisänä taideintegraatiota käyttäen.

Lasten laulutaito alkaa olla hallittua ja luontevaa ja rytmisoitinten soitto täsmällistä.

Melodiasoitinten käyttö lisääntyy ja kiinnostus muihin soittimiin kuten jousi- ja

puhallinsoittimiin kasvaa soitinten esittelyjen yhteydessä ja huipentuu

soitinvalmennukseen. Rytmimerkit ovat tulleet tutuiksi ja soitinopintojen

myötä alkavat tutustumisretket nuottien maailmaan.

7.1.2. Opetusjärjestelyt

Opetusryhmissä on 4-8 lasta/yksi opettaja ja ikäryhmästä riippuen.

3-4 – vuotiaat 45min.

5-6 – vuotiaat 45min.

7.1.3. Todistus

Oppilaat saavat todistuksen opiskelustaan musiikkikoulun musiikkileikkikoulussa

viimeisenä opiskelukeväänä tai poikkeuksellisesti muuna ajankohtana esim.

paikkakunnalta muuton vuoksi ainoastaan erillisestä Hattulan musiikkikoululle

osoitetusta pyynnöstä.

7.2. Perusopinnot

Instrumenttiopetus, yhteismusisointi ja musiikin perusteet muodostavat toisiaan

täydentävän kokonaisuuden. Solistisia oppiaineita opiskellaan pääsääntöisesti

yksityisopetuksena viikoittain tapahtuvilla opetustunneilla sekä mahdollisesti myös

ryhmätunneilla. Musiikin perusteiden, yhteismusisoinnin ja osittain laulun (laulu

valmennusryhmät) opetus on ryhmäopetusta.

Opintojensa edellyttämässä vaiheessa orkesterisoitinoppilaat ovat velvollisia

osallistumaan yhtye- ja orkesterisoittoon, muut kuin orkesterisoitinoppilaat oppilaitoksen

kuorotoimintaan, piano-, kitara- ja harmonikkaoppilaat kuitenkin vaihtoehtoisesti

säestystehtäviin ja kamarimusiikkitoimintaan.

7.2.1. Perustaso-opetuksen keskeiset tavoitteet ja sisällöt

Musiikin perustason opetuksessa yhtenä merkittävänä tavoitteena on innostaa ja

motivoida nuoria laadukkaaseen musiikin tekemiseen yhdessä muiden kanssa. Yhdessä

soittaen oppilaat saavat käsityksen musiikin merkityksestä osana ihmisten välistä

vuorovaikutusta. Kuuluminen erilaisiin kokoonpanoihin ja tyylillisesti vaihteleva,

vaikeusasteeltaan sopiva ohjelmisto tukee parhaiten oppilaan musiikillista kehitystä.

Instrumentti- ja yhteismusisointitaitojen opintojen keskeisenä sisältönä on perehtyminen

pääinstrumentin perustekniikkaan ja -ohjelmistoon sekä yhteismusisoinnin perusteisiin.

Säännöllinen esiintyminen on osa opintoja. Myös konserteissa käyminen kuuluu

opintoihin. Mahdolliset sivuaineopinnot ja valinnaiskurssit suunnitellaan tukemaan

oppilaan musiikillista kehitystä.

Musiikin perusteet ovat musiikin laajan oppimäärän opetukseen kuuluva,

instrumenttiopetuksen rinnalla etenevä ainekokonaisuus, jonka tarkoituksena on kehittää

oppilaan musiikillista ajattelua ja ymmärrystä. Tunneilla opetellaan hahmottamaan

musiikillisia yksityiskohtia ja kokonaisuuksia ja tutustutaan musiikin lainalaisuuksiin.

Soitonopetus ja musiikin perusteiden opetus ovat aktiivisessa vuorovaikutuksessa

keskenään.

7.2.2. Opetusjärjestelyt

Musiikkikoulussa annetaan opetusta seuraavissa oppiaineissa tai

oppiaineryhmissä sen mukaisesti, kuin oppilaitoksen johtokunta

lukuvuosittain määrää:

Solistiset aineet:

puhallinsoitinten-, jousisoitinten-, pianon-, kitaran-, harmonikan-, kanteleensoitto

ja laulu

Musiikin perusteiden opintoihin kuuluvat musiikin perustasolla:

musiikin perusteet 1-3

yleisen musiikkitiedon peruskurssi

muut oppiaineet: yhtye- ja kuorolaulu, yhtye ja orkesterisoitto, säestys,

kamarimusiikki

eri oppiaineisiin liittyvät musiikin erikoisalojen opetus, kurssit ja seminaarit

Oppilaalla tulee olla solistinen pääaine, minkä lisäksi oppilaan on osallistuttava

musiikkikoulun opetusohjelman mukaisten yleisten oppiaineiden opetukseen.

Suoritettuaan pääaineessaan peruskurssitutkinnon 2/3 oppilas voi saada oikeuden

solistisen sivuaineen opiskeluun.

Solistisen pääaineen oppitunnin pituus on pääsääntöisesti 45 minuuttia. Nuorten (alle 8-

vuotiaiden) soitto-oppilaiden soittotunnin pituus on 30 minuuttia, opettajan harkinnan

mukaan. Sinä lukuvuonna, jolloin oppilas suorittaa 3. perustason oppilaalla on

mahdollisuus 60 minuutin soittotuntiin. Poikkeuksellisesti oppilaalle voidaan myöntää

60 minuutin soittotunti aiemminkin jos tämä on perusteltua.

Musiikin perusteet 1-3

Musiikin perusteet aloitetaan pääsääntöisesti 10 -vuotiaana soitonopettajan

ja musiikin perusteiden opettajan harkinnan mukaisesti. Harkinnassa otetaan huomioon

mm. oppilaan ryhmätyöskentelytaidot, motorinen kehitys ja soittimen hallinta. Opetus

järjestetään 45–60 minuutin ryhmäopetustunteina. Opinnot etenevät pääsääntöisesti

ilman välivuosia, oppilaiden tieto- ja taitotason huomioiden. Jokaisen ryhmän

kokoonpanoon kiinnitetään erityistä huomiota siten, että ryhmä tukisi ja vahvistaisi

kaikkien jäsenensä oppimista ja motivaatiota. Muualla ainetta opiskelleet oppilaat

sijoitetaan tietoja taitotasonsa mukaiseen ryhmään.

Yleinen musiikkitieto

Yleinen musiikkitieto suoritetaan yhden lukuvuoden aikana musiikkitaidon opintojen

jälkeen. Suositeltava suoritusikä on 15–16 vuotta. Opetus järjestetään 60 minuutin

ryhmäopetustunteina. Niiden lisäksi suoritukseen sisältyy lisäksi erilaisia tehtäviä,

musiikin kuuntelua ja konserttikäyntejä. Kurssin voi suorittaa myös omatoimisesti,

rehtorin ja yleisen musiikkitiedon opettajan harkinnan mukaan, tekemällä annetut

tehtävät ja osallistumalla tenttiin.

7.2.3. Laulunopetus

Laulunopetus jakautuu neljään ryhmään. Lauluoppilaat valitaan pääsykokeiden kautta.

1. Lasten lauluryhmä, 6- – 11 – vuotiaat

ryhmäopetusta 45min.

ryhmän koko: 4 – 15 oppilasta

2. Nuorten lauluryhmä, 12–17 – vuotiaat

ryhmäopetusta 45min.

ryhmän koko: 4 – 15 oppilasta

3. Lauluvalmennus, 14–17 – vuotiaat

pienryhmäopetusta 15 – 20min./laulaja yksilöopetuksena

oppilaat seuraavat pienryhmätunnilla myös toistensa opetusta

4. Laulun yksilöopetus, alaikäraja 16 – vuotta

laulun yksilöopetukseen oppilaat valitaan pääsykokein joko suoraan tai

lauluvalmennusryhmän kautta

8 OPISKELUAIKA

Ohjeellinen opiskeluaika perustasolla on 6 lukuvuotta tai alle 10-vuotiaana aloittaneilla

16 vuoden ikään saakka. Oppilaalle, jolla edellä mainittu ikäraja ylittyy tai opiskeluvuodet

tulevat täyteen, rehtori voi myöntää hakemuksesta lisävuosia perustason

päättötodistukseen vaadittavien tasosuoritusten suorittamiseen.

Perustasolla noudatetaan pääsääntöisesti Suomen musiikkioppilaitosten

liiton vahvistamia tasosuosituksia ja opintosisältöjä. Perustason päättötodistuksen

saamiseksi vaaditaan hyväksyttävästi suoritetut pääaineen, yhteismusisoinnin

ja musiikin perusteiden opinnot. Mikäli oppilas ei vammaisuuden, sairauden tai muun

näihin verrattavissa olevan syyn vuoksi kykene suorittamaan Suomen

musiikkioppilaitosten liiton vahvistamien suositusten mukaisia tasosuorituksia,

opetussuunnitelman tavoitteita voidaan yksilöllistää vastaamaan oppilaan edellytyksiä.

Tällöin oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jossa määritellään

opiskelun tavoitteet, opiskeluaika, opetuksen toteuttamistapa, tarvittavat tukitoimet,

mahdolliset suoritukset ja arviointimenettely.

9 OPINTOJEN ARVIOINTI

Arvioinnin tehtävänä on ohjata opiskelun tavoitteiden asettamista ja auttaa oppilasta

niiden saavuttamisessa. Arviointi tukee oppilaan hyvän itsetunnon kehittymistä.

Monipuoliseen, jatkuvaan arviointiin sisältyy erilaisia palautteen antamisen tapoja ja

ohjausta itsearviointiin, niin että oppilaalle jää selkeä kuva omasta kehityksestään.

Arviointi on säännöllistä ja oppilas saa palautetta oppimisestaan jatkuvasti

oppimistilanteissa. Arviointimenetelmät mittaavat asetettujen tavoitteiden saavuttamista

ja soveltuvat käytettyihin opetusmenetelmiin ja tukevat oppimista. Oppilaalle tiedotetaan

seuraavista arvioinnin periaatteista: arvioinnin tehtävät ja kohteet, arviointikriteerit,

arvioinnin oikaiseminen ja päättötodistuksen sisältö.

Oppilas saa vuosittain suullisen tai kirjallisen palautteen instrumenttitaidoissa ja musiikin

perusteiden opinnoissa edistymisestään. Aineiden opettajat tekevät merkinnät

lukuvuoden päättyessä oppilaiden opintokirjoihin. Yhteismusisoinnista annetaan

osallistumismerkintä opintokirjaan. Kaikista tasosuorituksista annetaan kirjallinen

palaute. Musiikin perustasolla instrumenttitaitojen ja yhteismusisoinnin arvioinnin

pääkohteita ovat instrumentin hallinta, musiikillinen ajattelu ja ilmaisu, yhteismusisoinnin

perustaidot, yleiset valmiudet ja osaamisen erityisalueet.

9.1. Instrumenttiopintojen arviointi

Instrumenttiopinnoissa edistyminen arvioidaan vuosittain vähintään suullisesti, mutta

mieluiten kirjallisesti.

oppilas saa sekä kirjallisen palautteen, että arvosanamerkinnän jokaisesta

tasosuorituksesta

1. perustason suorituksen arviointi tapahtuu asteikolla: uusittava – hyväksytty.

Instrumenttiopintojen 2. ja 3. perustaso

(laulussa 2. perustaso) arvioidaan asteikolla 1–5

Arvosana-asteikko:

Erinomainen 5

Kiitettävä 4

Hyvä 3

Tyydyttävä 2

Hyväksytty 1

9.1.1. Instrumenttiopintojen tasosuoritusten arvioijat:

1 – perustaso: oppilaan oma opettaja yhdessä toisen opettajan kanssa

2 – 3 – perustaso: pj. ja vähintään 2 jäsentä, joista toinen oppilaan oma opettaja.

Oma opettaja osallistuu arviointiin, mutta ei anna suorituksesta arvosanaa.

9.1.2. Yhteismusisoinnin arviointi:

Yhteismusisoinnista ohjaava opettaja tekee vuosittain osallistumismerkinnän

opintokirjaan sekä kirjaa tiedot kokoonpanoista ja osallistumisajoista.

9.1.3. Musiikin perusteiden arviointi:

Opintojen aikana oppilas saa säännöllisesti palautetta. Musiikin perustason

päättösuoritus eli yleisen musiikkitiedon perusteet, tehdään, kun kaikki musiikin

perusteiden tavoitteet on saavutettu ja oppilas hallitsee oppimäärän

kokonaisuudessaan. Siihen sisältyy asioiden hallinta kirjallisesti ja suullisesti, annettujen

tehtävien suorittaminen sekä konsertti- tai muihin projekteihin ja konserttikäynteihin

osallistuminen. Musiikin perusteet 1 arvioidaan asteikolla hyväksytty/uusittava, musiikin

perusteet 2 ja 3 arvioidaan numeraalisesti, yleinen musiikkitieto asteikolla

hyväksytty/uusittava. Arvioinnit perustuvat jatkuvaan näyttöön.

10 MUUALLA SUORITETTUJEN OPINTOJEN HYVÄKSYMINEN

Muualla aineita opiskellut voi suorittaa ainekokonaisuuden tai osia siitä opettajan kanssa

erikseen sovittavalla näyttökokeella. Mahdollisista muualla suoritettavista korvaavista

opinnoista sovitaan rehtorin kanssa.

11 TODISTUS

Hattulan musiikkikoulussa opiskelusta annetaan opiskelun päättyessä ja aina

pyydettäessä opiskelutodistuksena matrikkeliote, jossa käyvät ilmi opiskeluaika ja

opinnot sekä suoritetut tasosuoritukset.

opettajien toimintaohje

Tilat

ALAKOULU

Parolan alakoulun alakerrassa on musiikkikoulun opetustilat, kaksi luokkaa, kaksi varastoa sekä koulun musiikkiluokka. Alakerran aulassa on opettajien käyttöä varten kopiokone. WC on ensimmäisen kerroksen käytävällä. Pikkuluokassa on musiikkikoulun lokero postia varten. Opettajat kuittaavat koulun avaimet alakoulun kansliasta panttia vastaan (30 €).

 Kun lopetat opetuksen luokasta, katso että ikkunat ovat kiinni ja valot on sammutettu, ja että tilat ovat järjestyksessä; tuolit paikoillaan, nuottitelineet poissa ja flyygelin/pianon kansi laskettu alas.

 Viimeinen talosta lähtijä varmistaa ulko-oven lukituksen ja sammuttaa kopiokoneen ja valot käytäviltä.

 C-oven takalukko lukitaan kiinteistönhoitajan toimesta klo 21.00

 Hälytys kytkeytyy päälle klo 22.00.

Alakoulun keskeisimpiä puhelinnumeroita:

Saarinen Mika, rehtori (03) 673 1241, 050 344 2026

Kulmala Anneli, toimistosihteeri ti, to (03) 673 1319, 050 550 0994

Kiinteistönhoito, Pekka Anttila (03) 673 1250, 050 521 1613

Juteintalo, Parolan kirjasto

Juteinitalo on musiikkikoulun käytettävissä erikseen sovittaessa. Tilojen varauksista huolehtivat rehtori ja opettajat itse opetustyöhön, konsertteihin, tutkintoihin tai pääsykokeisiin liittyen. Varaukset tehdään sopimalla kirjastonhoitajan kanssa 03-6731318.

Työkäytäntöjä

Työviikot

Opetusviikkoja solistisissa aineissa, kuoroissa ja musiikkileikkikoulussa on 35 vuodessa (15 syksyllä ja 20 keväällä).

Musiikin perusteissa on 32 opetusviikkoa (14 syksyllä ja 18 keväällä).

Lukujärjestys ja opettajan päiväkirja

Kaikkien opettajien on toimitettava lukujärjestyksensä rehtorille.

Yksittäiset tuntien siirrot voi sopia keskenään oppilaiden ja vanhempien kanssa. Muutoksista tulee ilmoittaa rehtorille. Mikäli olet poissa kokonaisen työpäivän, sovi asiasta rehtorin kanssa. Opettaja on velvollinen pitämään päiväkirjaa ja se pitää toimittaa lukukauden päätyttyä rehtorille.

Sähköposti

Kaikilla opettajilla on oltava sähköposti käytössään yhteydenpitoa varten.

Kopiointi musiikkikoulun opetustyöhön liittyen

Kopiokoneen koodin saa alakoulun kansliasta (Kulmala).

Oppilas lopettaa

Ilmoita rehtorille, jos oppilaasi lopettaa. Usein oppilaat ajattelevat, että riittää kun opettaja tietää. Oppilaitos on oikeutettu perimään lukukausimaksua sen lukukauden loppuun asti, jona ilmoitus lopettamisesta on tehty.

Opettajien sairastumiset

Ota yhteys rehtoriin, jotta voidaan tarvittaessa järjestää sijainen tms.

Sivutoiminen tuntiopettaja ei ole oikeutettu korvaukseen oman sairauden vuoksi peruuntuneista tunneista. Oppilaan peruutettua tuntinsa opettaja ei ole velvollinen korvaamaan sitä.

Jos oppilas on ilmoittamatta poissa, on hyvä soittaa heti kotiin syyn selvittämiseksi.

Soitinlaina

Koululla on huilu vuokrattavana. Oppilas tekee soittimesta lainapaperin rehtorin kanssa.

Esiintymiset ja tutkinnot

Konsertit

Konserttiohjelmat on jätettävä rehtorille kaksi viikkoa ennen konserttia. Sähköpostilla ilmoittaessasi vältät turhat kirjoitusvirheet.

Oppilaan on esiinnyttävä kerran lukuvuodessa musiikkikoulun tilaisuudessa.

Ohjelmaan merkitään:

• säveltäjän nimi (vähintään etukirjain etunimestä)

• kappaleen nimi

• kappaleen kesto

• esittäjän koko nimi

• säestäjän nimi

Oppilasillat

On suositeltavaa, että opettajat järjestävät oppilasiltoja ja kirjoittavat omien oppilasiltojensa ohjelmat itse.

Tasosuoritukset

Tasosuoritusten ohjelmat on jätettävä 2 viikkoa etukäteen. Rehtori vastaa yleisistä järjestelyistä apunaan opettajat.

Opettajan tehtävät

Opettajan yleiset tehtävät

1. antaa opetusta ja huolehtia siihen liittyvistä oppilasarvostelu- ja muista tehtävistä sekä osallistua oman opetusalansa opetuksen suunnitteluun, opintoneuvontaan ja koko oppilaitoksen kehittämistyöhön,

2. seurata musiikkikasvatuksen ja musiikinopetuksen yleistä kehitystä ja oman opetusalansa sisällöllistä ja pedagogista kehitystä sekä tehdä niiden edellyttämiä tarpeellisiksi katsomiaan esityksiä rehtorille oppilaitoksen toiminnan kehittämiseksi,

3. pitää päiväkirjaa annettujen ohjeiden mukaan,

4. antaa opetustyötään koskeva suunnitelma rehtorille sekä selostus suunnitelman toteutumisesta,

5. hoitaa hallussaan olevaa musiikkikoulun kalustoa, opetusvälineitä, oppimateriaalia ja kirjastoa asianmukaisesti sekä tehdä niitä koskevia tarpeellisiksi katsomiaan esityksiä rehtorille,

6. ottaa osaa oppilaitoksen järjestämiin kokouksiin ja muihin tilaisuuksiin, jollei rehtori ole häntä siitä vapauttanut ja

7. suorittaa muut toimialaansa kuuluvat tai hänelle määrätyt tehtävät.

Opettajan tehtävät, joista ei makseta eri korvausta

- pitää oma päiväkirjansa ja lukujärjestyksensä ajan tasalla,

- toimittaa lukujärjestys rehtorille viimeistään kaksi viikkoa ennen lukuvuoden alkua,

- ilmoittaa kaikista lukujärjestyksen muutoksista välittömästi rehtorille,

- huolehtia opetustuntiensa järjestelystä ja jälkityöstä,

- suunnitella omien oppilaiden ohjelmisto,

- hankkia tarvitsemansa opetusmateriaali,

- laatia oppilaiden opintosuunnitelma sekä kurssitutkinto- ja konserttiohjelmat,

- järjestää oppilaiden esiintyminen vähintään kerran lukuvuodessa ja valmistella oppilaansa tutkintoja ja esiintymistä varten,

- olla läsnä omien oppilaiden kurssitutkinnoissa ja heidän esiintyessään koulun konserteissa.

- kirjoittaa lukuvuoden aikana soitettu ohjelmisto oppilaiden opintokorttiin

- palauttaa opintokortit lukukausittain kansliaan yhdessä päiväkirjan kanssa

- pitää tarvittaessa yhteyttä oppilaiden vanhempiin.

Opettajan asema

Opettaja, jonka tuntimäärä on alle 16 vkt, on sivutoiminen, jos

• tuntiopettajan työsuhde ei ole toistaiseksi voimassaoleva tai

• työsopimus on tehty määräaikaisena niin ettei työsuhteen kesto ole koko lukuvuotta tai

• jos opettajalla on kokoaikainen toimi tai työsuhde muun työnantajan palveluksessa.

Muutoin tuntiopettaja on päätoiminen taikka yhteispäätoiminen tuntiopettaja.

Hattulan musiikkikoulu ei ole minkään ammattijärjestön jäsen, mutta se noudattaa Opetusalan Työnantajaliiton ja Opetusalan Ammattijärjestön, Toimiehtoliiton sekä Valtion ja Erityispalvelujen Ammattiliiton välistä yksityistä opetusalaa koskevaa työehtosopimusta.

Toimenhaltijoiden muu työ

Vain sellainen työ, josta on sovittu etukäteen työnantajan (=rehtori) kanssa oikeuttaa lisäkorvaukseen. Muu työ kirjataan päiväkirjan kääntöpuolelle. Pienin muun työn yksikkö on 30 min.

Muu työ on tarkoitettu mm. musiikkikoulun esiintymisiin (muut kuin konsertit), opettajien kokouksiin ja pääsytesteihin.

Muuksi työksi hyväksytään yhdistyksen hallituksen luvalla:

• lukuvuoden suunnittelutyö (ilmoittautuminen ja avajaiset),

• lautakuntatyö: testit ja tasokokeet

• yleinen opettajainkokous

• konserttitoimintaan liittyvät järjestely- ja valvontatehtävät, paitsi silloin kun konsertti yhdessä luokkatunnin kanssa korvaa yhden viikon opetustyön. Konsertin järjestelytyöksi lasketaan yksi tunti.

Palkanmaksu ja maktkakustannukset

Tuntiopettajien palkka maksetaan jälkikäteen viimeisenä pankin aukiolopäivänä kuun lopussa.

Opettajat ilmoittavat edellisen kuukauden matkakustannukset kuukauden 10. päivään mennessä rehtorille, joka tarkastaa ja lähettää taloudenhoitajalle, joka toimittaa matkalaskut maksuun.

Irtisanomisaika

Irtisanomisaika on työntekijällä 14 päivästä 1 kuukauteen ja työnantajalla 14 päivästä 6 kuukauteen riippuen palveluksessaoloajasta.

Valtakunnalliset asiakirjat:

-laki taiteen perusopetuksesta

-asetus taiteen perusopetuksesta

-asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista

-laki eräistä opetusalan eläkejärjestelyistä

-laki valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta

-laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

-asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

OPPILAIDEN JÄRJESTYSSÄÄNTÖ

1 § Oppilas opiskelee Hattulan musiikkikoulun opetussuunnitelman mukaisesti ja saa koulun johdolta ja opettajilta ohjeet opintojaan varten.

2 § Oppilas osallistuu vuositutkintoihin ja opinto-ohjelman mukaisiin kurssitutkintoihin sekä esiintyy opettajansa valmentamana koulun tilaisuuksissa.

3 § Oppilaan tulee järjestää opintonsa oppilaitoksen opetus- suunnitelman mukaisesti. Ensim-mäinen vuosi on koevuosi, jonka aikana todettava oppilaan edistyminen ratkaisee hänen opis-keluoikeutensa jatkumisen. Myöhemmin ilmenevästä edistymisen hidastumisesta voivat opetta-ja, rehtori tai tutkintolautakunta antaa oppilaalle kehotuksen opintojen tehostamiseksi. Kehotuk-sen jälkeen jatkuva epätyydyttävä opintomenestys aiheuttaa opiskeluoikeuden menetyksen. Opetussuunnitelmassa mainittua velvollisuutta osallistua yhteissoittoon, kuorolauluun ja säes-tystehtäviin ei voi täyttää vastaavalla toiminnalla oppilaitoksen ulkopuolella.

4 § Kevätlukukauden päättyessä on oppilaan määräaikaan mennessä kirjallisesti ilmoitettava opintojensa jatkamisesta tai päättämisestä.

5 § Oppilaalta, joka keskeyttää opintonsa kesken lukukauden, peritään lukukausimaksu täysi-määräisenä. Jos keskeyttäminen tapahtuu esim. sairauden, paikkakunnalta muuton tai muun vastaavan syyn vuoksi, voi rehtori kirjallisen anomuksen perusteella myöntää alennusta luku-kausimaksusta.

6 § Alaikäisen oppilaan kirjalliset ilmoitukset, anomukset ja allekirjoitukset tekee lapsen huoltaja.

7 § Mikäli oppilas sairauden tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi ei voi osallistua oppitunnille tai tutkintoon, on hänen siitä mahdollisimman hyvissä ajoin ilmoitettava opettajalleen. Esteestä on vaadittaessa esitettävä todistus. Pitkäaikaisen sairauden sattuessa tehdään ilmoitus poissaolon todennäköisestä kestosta sekä opettajalle että musiikkikoulun toimistoon.

8 § Oppilas korvaa koululle, sen irtaimistolle, lainaamilleen soittimille, nuoteille yms. mahdolli-sesti aiheuttamansa vahingon.

9 § Oppilaalta edellytetään näiden sääntöjen noudattamista.

Opintokirja on jokaisen lukukauden lopussa toimitettava pääaineen opettajalle.

Kurssi— ja vuositutkintojen arvosteluasteikko:

5 (21-25) erinomainen

4 (16-20) kiitettävä

3 (11-15) hyvä

2 (6-10) tyydyttävä

1 (1-5) hylätty

Oppilaalla tulee olla opintokirja mukana suorittaessaan solistisen aineen kurssitutkintoa.

Tämä opintokirja jää opiskelijalle hänen päättäessään opintonsa musiikkikoulussa.