Uusi Lahti 27.4.2005/ Suora yhteys kaupungintalolta

Auvo ja alho

Kuntatalous on ennustettuakin heikommassa tilanteessa. Toimintakulut kasvoivat huomattavasti verotuloja nopeammin eikä valtionosuuksien nousukaan riittänyt tasapainottamaan tilannetta. Kunnille määrättyjen tehtävien ja velvoitteiden kustannukset ovat aina nousseet valmisteluvaiheen arvioinneista.

Julkisen sektorin rakenteiden ylläpidolle tämänhetkisellä tasolla ja tavalla ei ole olemassa riittäviä taloudellisia toimintaedellytyksiä. Mahdottomia yhtälöitä osoittavat mm. kuntatalouden toimintamenojen kasvu ja vuosikatteen alhainen osuus suhteessa poistoihin. Talous on alijäämäinen eivätkä tulot riitä kattamaan menoja. Vaikka kunnilla on varsin vapaat mahdollisuudet järjestää palvelut tarkoituksenmukaisiksi katsomallaan tavalla, on kuntien menoista jopa yli 80 % lakiin perustuvia.

Kunnallisten palvelujen järjestämisen velvoitteet ovat vailla kestävää tulopohjaa muuallakin kuin Lahdessa. Velkaantumisvauhdin hidastamisvelvoite koskettaa koko yhteiskuntaa, joka elää yli varojensa. Yksityistaloutta ei missään olosuhteissa voisi hoitaa vastaavalla tavalla, konkurssikypsästi ja selvitystilaan ajautumalla. Toisen ja varsinkin yhteistä omaisuutta tulee käsitellä jopa paremmin ja huolellisemmin kuin omaansa. Tämän tulisi olla koko julkisen sektorin talouden vakauttamisen ohjenuora.

Verokevennykset suosineet hyväosaisia

Eduskunnan vaalikauden puolivälissä on hallituspoliittisen välitodistuksen aika. Yleisarvosana on tyydyttävä, käytös hyvä, tulokset välttäviä. Silmiinpistävää on se, että hallituspuolueiden yhteistyö näyttää vaikeutuneen jatkuvasti, ja tärkeimmät konkreettiset ratkaisut on lykätty kehysriihestä kesän budjettiriiheen. Päätöksiä ei synny.

Kaksi vuotta istunut punamultahallitus aloitti räväkästi, mutta vain veropolitiikassa. Tuloverotusta on alennettu noin kaksi miljardia euroa. Kevennykset ovat euromääräisesti suosineet hyvätuloisia, joita myös jo sovittu varallisuusveron poisto hyödyttää. Alkoholiveron alennus oli tarpeettoman suuri.

Valitettavasti maamme hallitus on toiminut väärässä järjestyksessä. Heti alkuun hassattiin käytettävissä olevat rahat ylimitoitettuihin tuloverokevennyksiin sekä hätiköityyn alkoholiverotukseen. Tämän seurauksena valtion talouden liikkumavara on nyt niin kapea, että työllisyyden hoitamiseen, pienituloisille eläkeläisille tai köyhille lapsiperheille ei enää ole jaettavaa.

Hallituksen tärkein tavoite on vaalikauden aikana luoda 100 000 uutta työpaikkaa. Työllisyysasteen nostaminen ensi vaalikauden loppuun mennessä 75%:n on täysin välttämätön, jotta selviydymme väestön ikääntymisen aiheuttamasta murroksesta. Jos tässä epäonnistutaan, hyvinvointipalvelut ja sosiaaliturvan rahoitus ovat uhattuna.

Valtion budjettikehykset ahdistavat köyhimpiä. Työllisyysaste on jumiutunut lähtölukemiin ja uusien työpaikkojen tavoite loittonee. Tavoitteiden toteutuminen olisi ehdottomasti edellyttänyt, että työllisyyttä edistävät toimet asetetaan hallituksen päätöksenteossa etusijalle. Näin ei ole tapahtunut.

Halpa viina ei ole ratkaisu kuntatalouden hoitoon

Rakenteiden ylläpitäminen kestämättömällä pohjalla on vastuutonta ja kertoo poliittisen päätöksenteon epäonnistumisesta ja tahdottomuudesta.  Kuntatalouden tilassa ei ole kysymys vain päätöksenteon epäonnistumisesta, vaan myös kyltymättömästä halusta tarjota mahdollisimman paljon ja kaikille. On kaunis ajatus ja tavoiteltava tila, että julkinen sektori hoitaa suuren vastuun yhteisön jäsenestä. Tällaiselle ihannetoimintamallille ei kerta kaikkiaan ole riittäviä edellytyksiä. Sen ääneen sanominen ei tietystikään ole kiitollinen tehtävä. Myös kansalaisilta julkisen talouden korjaaminen vaatii roppakaupalla ymmärrystä ja hyväksyntää.

Julkisten palvelujen ja toimintojen tehostamista, järkeistämistä ja säästämistä tehdään koko ajan. Toimet eivät kuitenkaan yksin ole riittäviä. Ehkä koko kunnallisjärjestelmä pitäisikin purkaa ja rakentaa uudelleen. Mitä ne rakennuspalikat sitten olisivat? Maan hallituksen tulee vakavammin paneutua kuntien kykyyn vastata niille annetuista tehtävistä.

Kunnan perustehtävä ei ole muuttunut, sen tulee vastata taloudesta ja kansalaisten peruspalveluista. Palvelut on tuotettava tarkoituksenmukaisimmalla tavalla niin, että kuntalaisten turvallisuus, hyvinvointi ja palvelun laatu voidaan turvata. Perusturvapalveluilla huolehditaan ensisijaisesti kuntalaisen terveydestä, turvallisuudesta, sairaanhoidosta, sivistyksestä, teknisistä palveluista ja asumisesta. Muita palveluja tulee tuottaa kunnan taloudellisten edellytysten mukaan.

Kunnissa korjaustalkoot tulee aloittaa asennemuutoksella. Kerran saavutetuista eduista ja esimerkiksi palvelutasosta on epäitsekkäästi ja yhteisesti oltava valmiita jonkin verran tinkimään. Kulujen ja tulojen suhteuttaminen toisiinsa on julkisen talouden tervehdyttämisen perusedellytys. Se tarkoittaa asioiden tärkeysjärjestykseen laittamista ja vaatimuslistojen täsmäämistä taloudellisiin raameihin.

Suomessa on rakennettava uudenlainen käsitys yhteiskunnasta ja sen toiminnasta. Uskon suomalaiseen hyvinvoivaan yhteiskuntaan, joka voi hyvin, vaikka julkinen sektori ei enää paisukaan, vaan kokee välttämättömiä muutoksia. Kiinan kielessä kriisi ja mahdollisuus ovat sama merkki ja niin meidänkin on ymmärrettävä kuntatalouden tila.

Leena Mantere

Kaupunginhallituksen

2. varapuheenjohtaja