Uusi Lahti 22.8.2007/ Suora yhteys kaupungintalolta

Hyvä alku on tärkeä

Viime viikolla lähes kaikki maamme koulut aloittavat työskentelynsä uuden lukuvuoden merkeissä. Lukuvuoden ja koulun aloittamiseen alkuun liittyvät kohtaamiset voivat vaikuttaa koko loppulukuvuoden tai jopa koko koulu-uran hyvinvoinnin kokemuksiin ja sen kautta myös motivaatioon oppia, sanoo Opetushallituksen kehitysjohtaja Markku Rimpelä.

Eräs koulutiensä aloittavan lapsen äiti otti minuun yhteyttä koulukiusaamisasioissa. Tämä äiti kantoi syvää huolta tärkeästä aiheesta. Koulukiusaaminen on edelleen hälyttävän yleinen ongelma kouluissa. Stakesin joka vuosi tekemä Kouluterveyskysely osoittaa, että seitsemää prosenttia kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista kiusataan vähintään kerran viikossa. Jatkuvan kiusaamisen kohteeksi joutuu 5-10 prosenttia peruskoulun oppilaista.

MLL:n laajan tutkimuksen mukaan vain puolet kiusatuiksi tulleista oppilaista kertoo kiusaamisesta vanhemmilleen ja vielä harvempi opettajalle. Saman tutkimuksen mukaan noin joka viides koululainen joutuu vähintään satunnaisesti kiusaamisen kohteeksi ja joka kymmenes näkee joka päivä kiusaamista koulussa.

Kiusaamista ei pidä vähätellä, sillä se on väkivaltaa, josta voi olla myös rikosoikeudellisia seuraamuksia. Koulukiusaamisesta puhuttaessa on aina oltava herkkänä. Terveen nuoruuden kasvun kannalta yliherkkyyteen ei ole varaa, mutta kaikki kipeä kiusaaminen on pystyttävä havaitsemaan ja kitkemään pois. Liialliseen pelkoon ei kuitenkaan ole syytä.

Aikuisten läsnäolo, valvonta ja henkilökohtainen oppilaantuntemus lienevät niitä parhaita lääkkeitä koulukiusaamiseen. Yhteisöllisyyttä ei voi kyllin korostaa, eikä rohkeaa puuttumista silloin, kun merkit kipeästä kiusaamisesta on ilmassa. Kiusaaja, kiusattu ja koko lähiyhteisö tarvitsee apua.

Kiusaamisen myöntäminen ei ole heikkoutta. Se on avoimuutta ja rohkeutta puuttua niihin hetken haasteisiin, joihin arki on tilanteen ajanut. Tilanteen korjaamiseen on olemassa osaamista. Hyvässä koulussa nähdään, puututaan ja tarvittaessa haetaan apua.

Laajan suomalaisen tutkimuksen mukaan koulukiusaaminen on yhteydessä nuorten myöhemmin tekemiin rikoksiin. Sekä koulukiusaajat että koulukiusatut tekevät kolmanneksen kaikista nuorten tekemistä rikoksista. Vakava kiusaaminen ja kiusatuksi tuleminen ovat yhteydessä aikuisiän psykiatrisiin häiriöihin, rikollisuuteen ja päihdeongelmiin, kertoo Turun yliopiston professori Andre Sourander. Tutkija muistuttaa, että kiusaamisen tulisi olla sanaton viesti aikuisille kiusaajan avuntarpeesta.

Ongelmaa lähestytään myös ns. vertaissovittelun kautta. Siinä tilanteet pyritään selvittämään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Opettajien valitsemat, sovittelijoiksi koulutetut oppilaat auttavat kiistan osapuolia löytämään itse ratkaisun. Sovitteluun on kehitetty yksinkertainen kaava, jonka avulla sovittelijat rohkaisevat riitapukareita kertomaan, mitä tapahtui ja miltä heistä tuntui. Sen jälkeen riitapukarit pohtivat yhdessä, miten riidan voisi ratkaista. Jos sopu ei synny vertaissovittelussa, asia siirtyy takaisin oppilaat sovitteluun lähettäneen opettajan vastuulle ja tarvittaessa edelleen rehtorille. Malli on siis ratkaisukeskeinen, ei rankaisukeskeinen, ja samalla se opettaa molempia osapuolia samaistumaan toiseen ja toisen tunteisiin.

Entä mitä tapahtuu suomalaisilla työpaikoilla? Siellä on aikuisia ihmisiä, jotka kuitenkin hämmästyttävän usein käyttäytyvät kuten yläkouluikäiset. Voisiko tai pitäisikö vertaissovittelumallia ottaa käyttöön myös työpaikoilla? Varhaisella puuttumisella voitaisiin ehkäistä tulehtuneita ihmissuhteita ja työpaikkakiusaamista ja sitä kautta parantaa työpaikkojen yleistä ilmapiiriä ja myötävaikuttaa ihmisten jaksamiseen, työn tuottavuuteen ja jopa Suomen kilpailukykyyn ja talouteen.

Kun lomat loppuvat ja työnteko jälleen alkaa, haluan muistaa että monet arvokkaat asiat ovat edelleen ilmaisia - hymy, rohkaiseva sana tai hyväksyvä ja anteeksiantava kädenpuristus ei edelleenkään maksa mitään, mutta se voi olla toiselle ihmiselle arvokkain asia sen päivän aikana.

Leena Mantere

Kaupunginhallituksen

II varapuheenjohtaja