29.9.2005 Lahden Varuskuntakerho

Lahden seudun Sotainvalidit ry:n naisjaoston 60 vuotisjuhlassa

Leena Mantere

Arvoisat Lahden seudun Sotainvalidit ry:n naisjaoston edustajat, kunnioitetut sotiemme veteraanit, naiset ja miehet - hyvä juhlaväki.

 

Olen erittäin kiitollinen saadessani tuoda Lahden kaupungin tervehdyksen juhlaanne.

 

 

Olemme useaan otteeseen tänä ja viime vuonna muistelleet sotiimme liittyviä tapahtumia erilaisten "tasavuosien" yhteydessä. On luonnollista, että me tällä tavoin muistamme ja pohdimme sotiemme ajankohtia ja käännekohtia, sillä Suomen käymillä raskailla sodilla oli ratkaiseva merkitys kansakuntamme itsenäisyyden takaamisessa ja siinä, että yhteiskuntamme on pystynyt menneen 60 vuoden aikana kehittymään sellaiseksi hyvinvointiyhteiskunnaksi kuin mitä se tänä päivänä on.

 

Sodan kentillä turvatusta itsenäisyydestä maksettiin kuitenkin kallis hinta. Osa sotiin osallistuneista maksoi kalleimman mahdollisen uhrin, ja osa sai elinikäisen vamman. Pysyvän vamman sodissa sai 94 000 suomalaista eli noin joka neljäs sotiemme veteraaneista. Sodan laki on kova.

Tänään keskuudessamme on noin 16 000 sotainvalidia ja heidän keski-ikänsä lähestyy 84 vuotta. Viime vuosina veteraanien hyvinvointipalveluita on pyritty asteittain parantamaan. Sotainvalidien asemaa on kohennettu asumisessa, kuntoutuksessa ja peruspalveluissa. Erityisenä tavoitteena on ollut pienituloisimpien aseman kohentaminen ja itsenäisen toimintakyvyn tukeminen. Merkittävimpiä parannuksia on laajan ns. veteraanipaketin toteuttaminen.

 

Hyvä juhlaväki

 

Vaikka yleisesti voi sanoa veteraaniasioiden menneen viime aikoina eteenpäin, epäkohtia löytyy yhä, ja niiden korjaaminen on ennen kaikkea hallituksen ja eduskunnan tehtävä.

 

Sotainvalidien haitta-asteiden määrittelyyn liittyy mielestäni yksi epäkohta, josta haluan muutaman sanan sanoa. Monet sotainvalidit ovat nimittäin käyneet usean erikoislääkärin tarkastuksessa ja saaneet lausunnon, jonka mukaan heidän haitta-astettaan olisi selkeästi korotettava. Korotusanomukset on kuitenkin hylätty, kun valtionkonttori on hankkinut omalta asiantuntijalääkäriltään asianomaista, sotainvalidia koskaan kuulematta tai näkemättä, lausunnon, jonka mukaan haitta-asteen korotukseen ei ole mitään aihetta.

 

Tällainen epäoikeudenmukainen käytäntö on todella valitettavaa. Tulisi vakavasti harkita yleensäkin tästä prosenteilla näpertelystä eli koko monimutkaisesta haitta-astejärjestelmästä luopumista. Minun on myös vaikea hyväksyä sitä, että lakitasolla perusteena käytetään jopa työkyvyttömyysprosentti-sanaa keski-iältään 84-vuotiaiden kohdalla.

 

Mielestäni yhteiskunnassamme on voimakkaasti pyrittävä siihen, että jokaiselle sotiemme veteraanille ja kotirintamanaiselle taataan vanhuusvuosiksi hyvät ja ihmisarvoiset elinolot ilman turhaa byrokratiaa.

 

 

 

Myös paikallisella tasolla toivon ja uskon, että ilmaiset bussiliikenne ja pysäköintipaikat Lahden vajaalle 2 000 veteraanille saadaan tänä syksynä vihdoin myönteiseen päätökseen. Ymmärrän toki niitäkin näkemyksiä, joissa tasavertaisuuteen vedoten myös lapsiperheille ja opiskelijoille tulisi kaupungin kyetä tarjoamaan nykyistä edullisemmat matkustusmahdollisuudet. Lahtihan on tunnetusti ainoa suurista kaupungeista, joissa ei vastaavia etuisuuksia liikennejärjestelyissä ole juurikaan kyetty järjestämään. Olen kuitenkin optimistinen myönteisen kehityksen suhteen.

 

 

Arvoisa juhlaväki,

Teidän kaikkien meille ja tuleville sukupolville jättämä perintö, vapaa isänmaa, on arvokas. Pelloilla, tehtaissa, metsissä, kodeissa, kouluissa ja konttoreissa te myös rakensitte hyvinvointiyhteiskuntamme perustan. Meidän tehtävänämme on vaalia tätä perintöä. Jokainen sukupolvi vuorollaan ja omalla tavallaan muistaa edeltäviä sukupolvia. Viittaan tietysti myös eläkkeisiin ja kuntoutukseen, mutta ennen muuta kiitollisuuteen ja arvonantoon teitä kohtaan. Näin jatkuu elämä ja vain näin rakentuu kestäviin arvoihin pohjautuva sukupolvien välinen silta.

 

 

Näillä ajatuksilla minulla on ilo ja kunnia Lahden kaupungin puolesta onnitella virkeitä Lahden Sotainvalidit ry:n naisia,

jotka ovat uskollisesti työskennelleet - toinen toistaan tukien - miesten rinnalla 60 –vuoden ajan.