ESS
12.2.2006
Hedelmöityshoitomenetelmien säätely hallituksen esittämällä
tavalla, jonka välittömänä seurauksena lapsi jäisi isättömäksi, merkitsisi
poikkeusta lapsen asemaa koskevan lainsäädäntömme keskeisistä periaatteista.
Isät ovat vanhempina erilaisia kuin äidit. Hyvää isyyttä ei voi
paikata antamalla lapselle tuplasti hyvää äitiyttä. Hedelmöityshoitolain
lähtökohtana ei voi olla aikuisten subjektiivinen oikeus hoitoon ja lapsen
saamiseen. Ainoa oikea lähtökohta on lapsen oikeuksien toteuttaminen.
Lapsi tarvitsee äidin ja isän. Sekä äidillä että isällä on omat
tärkeät tehtävänsä lapsen kasvun ja kehityksen eri vaiheissa. Vanhempien
sukupuoliero tuottaa eroja myös heidän psyykkisessä ja sosiaalisessa
olemuksessaan sekä vuorovaikutuksessa lapseen. Sekä tyttö- että poikalapsi
tarvitsee samaistumismahdollisuuden naiseen ja mieheen.
Lapset joutuvat keskenään epätasa-arvoiseen asemaan, jos
hedelmöityshoitojen avulla syntyy lapsia, joilla ei ole mahdollisuutta saada
isää ja isäsuhdetta. Hedelmöityshoitolakia säädettäessä on turvattava lapsen
oikeus isään.
Isättömyyden haitallisista vaikutuksista on runsaasti sekä
tieteellistä tietoa että kokemuksellista näyttöä. Johtopäätöksenä on
todennettavissa, että isättömyys ei ole lapsen edun mukaista. Nyt ollaan
valitsemassa lapsen isättömyyden ja lesbon lapsettomuuden välillä. Laista
päätettäessä tuleekin asettua heikomman, eli lapsen puolelle.
Yksinhuoltajavanhemmat tekevät arvokasta ja raskasta työtä, mutta on kokonaan
toinen asia pyrkiä edesauttamaan lisää isättömiä lapsia maailmaan
hedelmöityshoidoilla. En voi tukea yhteiskunnan kehityksen lähtökohdaksi
ajatusta, ettei isä ole lapsen elämässä tärkeä.
Lahden kaupunginvaltuutettu