Hämeen piirin vaalikampanjan avaus

15.5.2004 Lahdessa

Päätöksenteko lähelle ihmistä

Läheisyysperiaatteella on monta nimeä kuten subsidiariteettiperiaate. EU:n perustuslakiluonnoksessa mainittu toissijaisuusperiaate ajaa samaa asiaa. Tarkoitus on, että päätösvalta pysyy lähellä kansalaisia ja ylempi päättäjätaho on toissijainen, auttaa palvelijana alempaa. Jos päätös kuuluu perheille, esimerkiksi oman piha-alueen hoidosta, ei sitä pidä viedä kuntatasolle. Jos päätös kuuluu kuntatasolle, vaikkapa kunnan katujen puhtaanapidosta, ei sitä pidä viedä maakunnan tai valtion päätöksentekoon. Kansallisvaltiolle kuuluvaa päätöksentekoa ei vastaavasti pidä viedä Euroopan Unionin tasolle: EU ei ole oikea taho päättämään paljonko esimerkiksi tiemäärärahoihin budjetoidaan Suomessa.

EU-tason toimivaltaan tulee viedä vain asioita, joissa EU tuo merkittävää lisäarvoa päätöksentekoon ja voi siten palvella jäsenvaltioitaan. Teoriassa asia on selvä, mutta käytännössä kaikilla asioilla on sekä paikallinen, valtakunnallinen että ylikansallinen luonteensa. Isänmaasta toimivaltaa pois vain aivan selvissä tapauksissa. Esimerkiksi ympäristöpolitiikan rajat ylittävissä kysymyksissä EU:n tuoma lisäarvo päätöksiin on selvä. Suomen etu on, että kaikkia koskevat samat säännöt ja rajoitukset, ja kilpailu on vapaata ja reilua.

Ehdotuksessa Euroopan perustuslaiksi annetaan EU-tasolle lisää valtaa. Suomen hallituksen HVK-selonteossa on laskettu, että tavanomaista lainsäädäntömenettelyä sovelletaan nykyisen 36 alan sijasta 65 vanhalla alalla ja lisäksi seitsemällä alalla, joille luotiin uusi oikeusperusta. Juuri perustuslain kohdalla tulee läheisyysperiaatetta valvoa. Jos nyt EU:lle annetaan jäsenvaltioille kuuluvaa valtaa, ei sitä saada takaisin.

EU:n perustuslakiluonnoksessa tunnustetaan vaara, että EU ottaa jäsenvaltioilta päätettäväkseen niille kuuluvia asioita. Luonnoksen mukaan kansalliset parlamentit saavat päätösehdotukset samaan aikaan kuin Euroopan parlamentti. Jos kuuden viikon sisällä kolmasosa tai tapauksesta riippuen neljäsosa kansallisista parlamenteista antaa lausunnon, ettei toissijaisuusperiaatetta ole noudatettu, komission tulee perustella esityksensä uudelleen. Ellei komissio peruuta esitystään, unionin tuomioistuin ratkaisee asian. Tämä ei riitä. Jos toimivaltaa on jo luovutettu pois perustuslaissa, tuomioistuin ei voi sitä antaa takaisin. Mikäli peräti yhdeksän parlamenttia vastustaa, tulisi esityksen heti raueta. Tässä kohden tulee olla herkkä, ja jo muutamankin maan tulisi riittää.

EU:n turvallisuuspolitiikka
EU:n jäsenet käyttävät vuosittain puolustukseen noin 160 miljardia euroa. Se on puolet Yhdysvaltain puolustusbudjetista. Euroopan Unionin hyväksymässä turvallisuusstrategiassa tunnustetaankin USA:n hallitseva asema sotilaallisena toimijana. Samoin tunnustetaan USA:n ratkaiseva merkitys erityisesti NATO:n kautta Euroopan yhdentymisen ja turvallisuuden kannalta. EU:ta kuitenkin kehitetään maailmanlaajaksi kriisinhallinnan toimijaksi USA:n rinnalle.

EU:n perustuslakiluonnoksen mukaan "jäsenvaltiot sitoutuvat asteittain parantamaan sotilaallisia voimavarojaan". Puolustusvoimavaraviraston tarkoitus on yhdistää aseteollinen tutkimus, asevoimien investoinnit ja asetekniikan kehitys. Viraston perustaminen on tärkeä askel, sillä USA johtaa nimenomaan tutkimuksessa. USA ei luultavimmin katso hyvällä EU:n voimakasta puolustusteollista asemaa ja roolia toisena maailmanpoliisina, kun se joutuu jo tiukasti kilpailemaan EU:n kanssa maailman johtavan talousmahdin asemasta. Olemme jo nähneet kuinka vapaan kaupan periaatteet ja ilmastosopimukset ovat saaneet väistyä kilpailuetujen saavuttamisen tieltä.

Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan myötä EU:sta tulee yhä enemmän liittovaltio vaikkakaan ei vielä sotilaallista suurvaltaa. Toistaiseksi kriisinhallintatehtävät ovat olleet vaatimattomia ja niissä on lähinnä hankittu kokemusta. Pikkusormi on kuitenkin jo annettu, annetaanko koko käsikin.

Tärkeä linjaus turvallisuusstrategiassa onkin konfliktien ja kriisien ennaltaehkäisy. EU:n käytännön teot eivät siitä kuitenkaan vakuuta. Vaikka jäsenvaltiot ovat sitoutuneet antamaan 0,7% kansantuoteosuuden kehitysyhteistyöhön, siitä toteutuu vain puolet. Tämä uhkaa yhteisten tavoitteiden saavuttamista, kuten köyhyyden puolittamista. Näin menetellen ei puututa kriisien syihin ennaltaehkäisevästi, toisin kuin yhteisessä turvallisuusstrategiassa kauniisti luvataan.

Tavallisen kansalaisen näkökulmasta tuntuu myös suhteettomalta sijoittaa 160 miljardia euroa puolustusbudjetteihin, kun miljoonia ihmisiä vuodessa kuolee aliravitsemuksen takia. Tulisi kanavoida edes puolustusteollisuuden kalliin tutkimustoiminnan työnjaosta saatava säästö pehmeisiin kriisinhallinnan keinoihin.

Tarvitaanko Eurooppa-aatteellisuutta
Eurooppa-aatetta kantavaksi kokonaisuudeksi on määritelty "eurooppalainen arvoperusta". Perustuslakiluonnoksen mukaan Unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen yhteiskunnassa, jonka ominaispiirteitä ovat moniarvoisuus, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuullisuus ja syrjinnänvastaisuus. Kaikki erinomaisia arvoja. Ne on kopioitu kristillisestä etiikasta häivyttämällä se perusta, josta nuo arvot ovat johdetut ja jolle ne ovat rakentuneet. Kun kristinusko häivytetään, arvot jäävät tulkinnanvaraisiksi kellumaan ja pyrkivät tulemaan absoluuteiksi.

Kukaan ei enää odota sotaa EU:n jäsenmaiden välillä. Nyt esimerkiksi entisillä vihollisilla Saksalla ja Ranskalla on sama valuutta ja maiden välistä rajaa tuskin huomaa. Rauhanprojektina yhdentyminen on saavuttanut alkuperäisen tavoitteensa, siihen ei enää erityistä Eurooppa-aatetta tarvita.

Suuren vallan symboleistakin tulee helposti jonkinlaisen hehkutuksen kohteita. On toistaiseksi vaikea kuvitella suomalaisen laulavan Eurooppa-hymniä seuratessaan Eurooppa-lipun nostamista salkoon. Jos Eurooppa-aatteen kuvitellaan olevan tuon tyyppistä "isänmaamme ompi Eurooppa" -aatetta, silloinkin ollaan väärillä jäljillä.

Suomalaisille ja kaikille eurooppalaisille on kuitenkin EU:sta paljon hyötyä, kunhan EU:n toimielinten valta pidetään kurissa. Perustuslakiluonnokseen tulee vielä saada paljon muutoksia, jottei ajauduta ajopuun lailla suurten maiden saneluun perustuvaan Euroopan unioniin. Suomen nettomaksuosuus ei saa kasvaa kohtuuttomaksi verrattuna EU:sta saatavaan hyötyyn. Eurooppa-aate ei itsessään lämmitä, jos EU:sta tulee palvelijan sijasta herra.

Hyvinvointiyhteiskunnassa peruspalvelut tärkeitä
Euroopan kilpailukyvyn parantaminen globalisoituneessa ja suurtuotantoa suosivassa kansainvälisessä taloudessa. Talouden kasvun myötä tavoitellaan hyvinvoinnin lisääntymistä unionin alueella. Euroopassa väestö ikääntyy, huoltosuhde heikkenee ja hyvinvointipalvelujen tarve kasvaa. Työ talouden kasvun ja tuottavuuden lisäämiseksi on tärkeää jo väestöpoliittisista syistä. KD haluaa edistää unionissa sosiaalista, eettistä ja ekologista markkinataloutta, joka parantaa kilpailukykyään panostamalla koulutukseen ja yrittäjyyteen. Parempaa kilpailukykyä ei tule tavoitella sellaisin keinoin, jotka loukkaavat ihmisarvoa, heikentävät perheiden hyvän arkielämän edellytyksiä tai riistävät ympäristöä tulevilta sukupolvilta.

Pohjoismainen tasa-arvoinen hyvinvointiyhteiskuntamalli rakentuu keskeisesti koko maan kattavien julkisten palvelujen varaan. Julkiset koulutus- sekä sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kansalaisten kannalta ensiarvoisen tärkeitä, joten niiden kohtalo ei saa jäädä epävarmaksi ja tulkinnanvaraiseksi. Koulutus on tärkeä hyvinvoinnin kivijalka. Opiskelumahdollisuuksia on parannettava unionin alueella. Opiskelijavaihto on paras keino oppia EU-maiden kieltä ja kulttuuria. Sitä on helpotettava yhtenäistämällä EU-maiden tutkintoja ja opintokokonaisuuksia.

Unionitasolla alkoholia ei tule pitää elintarviketuotannon piiriin kuuluvana asiana, vaan kansanterveyskysymyksenä. EU:n tulee kiristää suosituksiaan verovapaista tuontikiintiöistä, nostaa alkoholin minimiverotusta sekä tiukentaa mainontaa koskevia sääntöjä.

Unionin tulee tiivistää kamppailuaan kansainvälistä rikollisuutta vastaan etenkin huumerikollisuuden, terrorismin ja ihmiskaupan kohdalla. Europolin resursseja on lisättävä. Huumeiden käyttöä ja salakuljetusta torjutaan unionissa parhaiten suhtautumalla täysin torjuvasti huumeiden käyttöön ja kiristämällä yhteistyötä poliisin, rajavalvonnan ja tullin välillä koko unionin alueella.

Talouskasvua toimivilla yhteismarkkinoilla
Yritystoiminnan tehostamisen kautta Euroopasta pyritään luomaan nykyistä työllistävämpi talousalue. Teknistä tutkimusta, innovaatioita, yrittäjyyttä ja tuotantokykyä tulee Euroopassa lisätä niin, että USA, Venäjä, Kiina, Intia, Brasilia, Japani ja muut kauppa- ja teollisuusmahdit voidaan kohdata kilpailussa markkinaosuuksista. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää yrittäjyyden ja pk-yritysten tukemista ja yritysten verkottumista koko EU-alueella sekä esimerkiksi halvan yhteisöpatentin järjestelmää innovaatioiden lisäämiseksi.

Useimmat EU:n lainsäädäntötoimet ovat myönteisiä askelia eteenpäin. Niiden kautta luodaan mm. soveliaita minimisäännöksiä, joita jäsenmaiden on noudatettava. Kuitenkin EU-tasoisen lainsäädännön lisääntymisen ja laajentumisen myötä lisääntyy helposti myös byrokratia, joka voi tehdä yrittämisestä entistä työläämpää. Siksi on syytä valvoa, että tarpeettomista yksityiskohtaisista EU-säännöksistä pidättäydytään.

Periaatteessa kaikki päätökset, jotka liittyvät pääomien, tavaroiden, työvoiman ja palvelujen liikkumiseen ja parantavat niiden reiluutta, ovat oikeita. On hyväksi, että on sama valuutta ja samat kilpailun edellytykset. Valtion, maakuntien ja kuntien erilaisista kilpailua vääristävistä tukimuodoista yrityksille on päästävä eroon.

Toimivat korkeatasoiset koulutus-, terveydenhoito- ja sosiaalijärjestelmät sekä esimerkiksi väestön vanhenemista hyvin ennakoiva työeläkejärjestelmä, vähäinen korruptio ja muu rehellisyys yhteiskunnassa ovat myös taloudellisia valttikortteja.

Ihmisarvon ja -oikeuksien puolesta
Hyvinvoinnin edellytysten parantaminen on yhteinen haaste kaikille jäsenmaille. Jokaisella on oikeus ihmisarvoiseen elämään, johon kuuluvat peruuttamattomat ihmisoikeudet. Elämisen perustarpeet, kuten ruoka, asunto, turvallinen elinympäristö, terveydenhuolto ja koulutus, tulee turvata kaikille. Kristillisdemokraateille on tärkeää olla puolustamassa heikommassa asemassa olevien kansalaisryhmien oikeuksia. Mahdollisuus ansaita elantonsa työllä kuuluu jokaisen perusoikeuksiin. Ihmisiä tulee myös kannustaa ja opastaa ottamaan vastuuta omasta elämästään.

EU:n tulee seurata tiiviisti ihmisoikeuksien toteutumista eri puolilla maailmaa. Myös yrityselämän tulee sitoutua ihmisoikeuksien vaalimiseen ja edistämiseen. Se edellyttää, että yritykset kunnioittavat työntekijöiden ammattiyhdistys- ja muita oikeuksia, välttävät syrjintää sekä lapsi- ja orjatyövoiman käyttämistä.

Ihmisarvon vaaliminen on poliittisten toimijoiden keskeisin tehtävä, minkä tulee näkyä vahvana ohjenuorana myös unionin toiminnassa. Ihmisarvoa tulee kunnioittaa hedelmöityksestä alkaen koko elämän ajan aina luonnolliseen kuolemaan asti. EU-tasolla tulee päättää, että eutanasia kriminalisoidaan kaikissa unionin jäsenmaissa. Unionin on ponnisteltava kansainvälisissä yhteyksissä, jotta ihmisen kloonaus voidaan torjua. Unionin tulee kunnioittaa ja tukea perheiden merkitystä yhteiskunnan perussoluna.

Valoa varojen käyttöön
Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat unionin varojen käytössä välttämättömiä. Laajenevassa unionissa varojen väärinkäytön vaara ja mahdollisuus kasvavat entisestään. Tilintarkastus- ja petostentorjuntatoimintaa on vahvistettava perustuslaillisilla säädöksillä siten, että luottamus unionin varojen käyttöön paranee. Euroopan unionissa tulee edistää demokratian avoimuutta ja hyvän hallinnon periaatetta sekä tiedonvälityksen monipuolisuutta.

Suomen nettomaksut EU:lle kasvavat entisestään. Ne riippuen Suomen EU:lta saamien tulojen putoamisesta, EU:n budjetin suuruudesta ja Suomen rahoitusosuudesta. Suomen nettomaksuosuus voisi pienentyä, mikäli maatalous- ja rakennetukien taso pystytään säilyttämään ja mikäli sekä EU:n budjetti että Suomen maksuosuus kyetään pitämään pieninä.

Suomi on ollut tähänkin asti nettomaksaja, jopa niissä laskelmissa, joissa EU-jäsenyyden kautta menetettyjä tulleja ei ole otettu huomioon. Nettomaksajan rooli kuitenkin nousee rajusti, nyt kun kymmenen Suomea köyhempää valtiota on liittynyt unioniin ja ne tulevat saamaan suuren osan maatalous- ja rakennetuista. Suomessa puolestaan ne alueet, joiden kansantuote on ollut alle 75 prosenttia EU:n keskimääräisestä, ovat putoamassa vähemmän tukea saavaan ryhmään. Syrjäinen asema, ilmasto, poismuutto ja pitkät välimatkat kuitenkin puoltavat sitä, että Itä- ja Pohjois-Suomen rakennemuutosalueet pysyisivät korkeimmassa aluetukiluokituksessa. Tulee huolehtia myös siitä, että Suomen maatalouden erityisolot tunnustetaan jatkossakin.

EU:n rahoitusjärjestelmä on tullut tiensä päähän. Siitä tulisi poistaa erilaiset maksuhelpotukset ja päästä selkeään, läpinäkyvään järjestelmään, jossa on peruttu aiempien kaupantekojen kotiinpäin vedot. Iso-Britannian 2/3 erityisalennus nettojäsenmaksusta on peruttava. Komission esillä pitämä erillinen EU-vero on torjuttava. Budjetin kasvattamisen sijasta tulee päinvastoin järkevöittää EU-byrokratian toimintaa kiristämällä budjetin nyörejä. On myös järjetöntä, että Euroopan Parlamentti joutuu vuorotellen kokoontumaan Brysselissä ja Strasbourgissa, mikä aiheuttaa unionille tarpeettomia kustannuksia.