Uuden valtuuskauden ensimmäiset kuukaudet ovat olleet aika haipakkaa. Kokouksia ja sisäänajoseminaareja on paljon. Yksittäisten päätösasioiden ohella on kyettävä omaksumaan laajoja asiakokonaisuuksia ja muodostamaan näkemyksiä pitkälle kantaviin ratkaisuihin. Ennen kesätauolla siirtymistä saa myös ensi vuoden talousraami muotonsa.
Lahden strategiaa on puntaroitu tuntikaupalla useissa eri ryhmissä ja kokoonpanoissa. Hyvä näin. Vain yhdessä tekemällä voi yhteinen tahtotila syntyä. Tulostakin on odotettavissa, päätöksentekoon asti, kesäkuuhun mennessä.
Strategiatyöskentely metodeineen on tätä päivää. Lahden
kaupungin yhteisten arvojen pohdinta, toimintatapojen ja vision määrittely on
hyvin kiehtovaa. En yhdy ajatukseen, että strategiat ovat vain paperinippuja, jotka
jäävät tarpeettomina hyllyihin pölyttymään.
Strategia on ikään kuin olennaisen etsintää ja valintojen tekoa. Etsiminen tapahtuu
pohtimalla yhteisön identiteettiä ja toimintaympäristöä, jossa elämme. Näiden
pohjalta on mahdollista muodostaa yhteinen näky, johtotähti, joka parhaimmillaan
ohjaa kaikkea toimintaa.
Johtotähden muodostumiseen vaikuttaa monet epävarmuudet. Taloudellisten uhkien ohella tulevaisuuden suunnittelun vaikeuskerrointa lisää epäselvyys kaupungin koosta ja asukasmäärästä. Ei ole strategisessa mielessä yhdentekevää millainen kuntarakenne on Päijät-Hämeessä kymmenen vuoden kuluttua. Miten rakentaa järkevä visio ja pitkäntähtäimensuunnitelma, joka sopii kaikkiin vaihtoehtoihin?
100 000 asukkaan, reilun 150 000 tai liki 200 000 asukkaan kaupungin strategiat painottuvat eri tavoin. Kunnan rajapinnan sisällä ajatellaan mm. palvelujen turvaamisesta ja kehittämisestä, tuottavuuden parantamisesta sekä alueen toimintakykyisen elinvoimaisuuden vahvistamisesta hieman eri tavoin kuin maarajan ulkopuolella.
Ennen juhannussaunojen lämpiämistä on myös tarkoitus saada Päijät-Hämeen kunnilta näkemyksiä tulevista jatkovalmisteluista. Mitkä kunnat lähtevät selvitystyöhön mukaan ja mitkä eivät? Liiallisen vatkaamisen aika on mielestäni ohi.
Lahti ei kaupunkina ole ottanut kantaa peruslinjaukseen. Kaksinapaisella maakunnalla Lahden ja Heinolan ympärillä on edelleen kannattajansa. Jo yksin huoltosuhteen muutos ja epävarmat talousresurssit velvoittavat rohkeuteen ja suostumista tilanteen uudelleenarviointiin.
Päijät-Hämeen kuntien yhdistymisselvityksen avulla on etsittävä yksinkertaisempia palveluratkaisuja, aitoja vaihtoehtoja asukas- ja asiakasvaikuttamiseen, vaikutuksia kuntatalouteen ja nykyisiin kuntayhtymiin sekä muihin kuntien omistamiin yhteisöihin.
Toivon, että tulevan uuden Paketti-hankkeen myötä kykenisimme selvittämään myös koko Päijät-Hämeen mallin. Mikä tarkkaan ottaen muuttuisi ja mikä ei, jos Päijät-Häme olisi yksi 200 000 asukkaan kaupunki? Vasta selvitystyön jälkeen jokaisella valtuutetulla on selkeämpää faktaa joko suuremman kuntakoon puolesta tai vastaan.
Leena Mantere
Lahden kaupunginvaltuutettu (KD)
Päijät-Hämeen maakuntahallituksen jäsen