|
Politiikasta
puuttuu moraalia
Lahden
kristillisdemokraattien puheenjohtaja Leena Mantere antaa
huonon arvosanan lahtelaisen kunnallispolitiikan moraalille.
–Se on aivan liian usein jopa moraalitonta.
Katsotaan yksinomaan talouden kapean pillin läpi, eikä ymmärretä, että
päätösten takana on aina yksittäinen ihminen tai ihmisryhmä.
Viimeksi Mantere kuulutti moraalin perään, kun Lahden kaupunginvaltuusto
viikko sitten irtisanoi entisen sosiaali- ja terveysjohtajansa Sirkka-Liisa
Pylvään.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja piti valtuustossa puheen, jossa
paheksui voimakkaasti kaupungin toimia työnantajana. Irtisanomisen perusteita
Mantere ei sinänsä kyseenalaistanut, koska oli aikanaan itsekin hyväksymässä
uutta toimialamallia ja valitsemassa uusia
johtajia. Hän on kuitenkin sitä mieltä, että Pylväälle olisi löytynyt jokin
muu molempia osapuolia tyydyttävä tehtävä, jos olisi haluttu etsiä. Näin ei
kuitenkaan tehty.
–Tässä on mielestäni kaupungilla peiliin katsomisen
paikka.
Toimintakulttuurissamme on heikentynyt käsitys oikeasta ja väärästä.
Ihmisarvoa loukkaava menettelytapa ei loppupelissä koidu kenenkään eduksi.
Talouskin tärkeä
Oman käsityksensä oikeasta ja väärästä Mantere kertoo oppineensa jo kotona.
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen kiinnosti nuoresta pitäen, mutta
puoluepolitiikkaan hän ryhtyi vasta nelikymppisenä 90-luvulla.
Valtuustopaikka irtosi ensi yrittämällä syksyn 2000 vaaleissa.
–Lapsuuden lähipiirini oli oikeistolainen, mutta
puolisoni enemmän vasemmalle kallellaan. Oman paikkani löysin siten
luontevasti keskeltä. Kristillisdemokraateissa viehätti arvopohja, joka minun
oli sosiaalialan ihmisenä helppo hyväksyä.
Kristillisdemokraattien arvomaailma vetosi Mantereeseen siitäkin syystä, että
puolue on hänen mielestään aina painottanut tiukan taloudenpidon merkitystä
muita keskiryhmiä enemmän.
–Kuuntelemme mielellämme elinkeinoelämän näkemyksiä,
mutta emme vedä niin tiukkaa linjaa kuin kokoomus, hän erittelee.
Uhka
isoille?
Kristillisdemokraatit muodostavat keskustan ja vihreiden kanssa Lahden
valtuuston keskiryhmät.
Kolmikko on kohtuullisella menestyksellä pyrkinyt tekemään yhteistyötä
keskenään, vaikka valtuuston vasemmalta ja oikealta laidalta aina välillä
irvaillaankin porukan hajanaisuudelle.
Viimeksi demarit moittivat julkaisussaan keskiryhmien toimintaa hapuilevaksi
ja ennakoivat "vastuullisen politiikan"
hoitamisen jäävän jatkossakin Sdp:n ja kokoomuksen harteille.
Mantere kuittaa arvostelun vähättelyksi, joka osoittaa, että suuret pitävät
keskiryhmiä uhkana.
–Jos niin ei olisi, meitä ei noteerattaisi lainkaan.
Itse en hyväksy sellaista näkemystä, etteivätkö pikkuryhmätkin voisi
vaikuttaa. Oman roolimme näen sovittelijana ja vuorovaikutuksen lisääjänä.
Olemme selkeä vaihtoehto.
Kovat
tavoitteet
Omaa vaihtoehtoaan kristillisdemokraatitkin kauppaavat seuraavan kerran
Lahdessa syksyn kunnallisvaaleissa. Haasteita riittää, sillä enää
käytettävissä ei ole helsinkiläistynyttä
Milla Kalliomaata, joka viime kerralla keräsi runsaat 800 ääntä eli rohkean
neljänneksen puolueen koko äänisaaliista.
Kalliomaan puuttumisesta huolimatta Mantere pitää mahdollisena, että kristillisdemokraatit
jopa kaksinkertaistaisivat nykyiset viisi valtuustopaikkaansa.
–Ryhmä on pysynyt muista keskiryhmistä poiketen
yhtenäisenä koko valtuustokauden, mikä on mielestäni vahvistanut
uskottavuuttamme. Kannattaa huomata, että nousimme eduskuntavaaleissa jo
Lahden kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi.
Tavoitteen toteutuminen edellyttää Mantereen mukaan vähintään 30:tä
ehdokasta.
Kuka?
Leena
Mantere
47-vuotias syntyperäinen lahtelainen. Asuu Hennalassa rivitalossa
miehensä sekä 15-vuotiaan tyttärensä ja 17-vuotiaan poikansa kanssa.
Kasvattajatutkinto 1991. Tiedottaja markkinointi-instituutista. NLP-master
-kouluttaja.
Työskennellyt lastensuojelutehtävissä kaupungin ja
järjestöjen palveluksessa. Nyt yrittäjänä
työnohjausta ja työyhteisöjen konsultointia. Kaupunginvaltuutettu,
kaupunginhallituksen, seutuhallituksen ja maakuntavaltuuston jäsen. Kristillisdemokraattien Lahden valtuustoryhmän
sekä Hämeen piirin puheenjohtaja ja puoluevaltuuston varapuheenjohtaja.
|