Talous ja verotus

Kansalaisten hyvinvointia tukevat peruspalvelut edellyttävät rahoitusta, jonka hyvin toimiva ja työpaikkoja luova markkinatalous sekä monipuolinen elinkeinoelämä mahdollistaa. Kristillisdemokraatteina haluamme pitää huolta julkisen talouden tasapainosta ja varautua väestörakenteen muutoksen tuomiin paineisiin. Lisääntyvää hyvinvointipalvelujen tarvetta ei voida tyydyttää ilman kestävää ja riittävää rahoituspohjaa. Huoltosuhteen heikentyminen asettaa tulevaisuudessa työikäisille erityisen velvoitteen toimia työelämässä.

Suomea velvoittavat kestävän kehityksen periaatteet, joilla pyritään sovittamaan yhteen taloudellinen vakaus, korkeat ympäristönsuojeluvaatimukset, sosiaalisen hyvinvoinnin lisääminen ja elinolosuhteiden parantaminen. Nämä tavoitteet saavutetaan parhaiten sosiaalisen ja ekologisen markkinatalouden periaatteita noudattamalla.

Talouspolitiikan välineet ovat avoimessa ja globalisoituneessa maailmantaloudessa jatkuvasti kaventuneet. Avoimessa maailmantaloudessa kilpailu tuotannosta ja työpaikoista johtaa yritysten ja maiden väliseen lisääntyvään kilpailuun osaavasta ja korkeasti koulutetusta työvoimasta. Julkisen talouden ja infrastruktuurin kunto sekä väestön kokonaisvaltainen hyvinvointi ja osaaminen vaikuttavat maamme kilpailukykyyn.

Talouspolitiikan mittareilla tavoitteina tulee olla korkea työllisyys, alhainen inflaatio, ylijäämäinen vaihtotase ja valtion- ja kuntatalouden tasapaino. KD tavoittelee 2-3 prosentin vuosittaista tuottavuuden kasvua. Tuottavuuden on parannuttava edelleen myös julkisella sektorilla. Inflaatio tulee kyetä pitämään alle kahdessa prosentissa.

Mielestämme verotuksen rakennetta tulee uudistaa siten, että verotusta kevennetään sen osalta, mitä halutaan lisää sen hyödyllisyyden vuoksi. Verotusta tulee kiristää sellaisen kulutuksen ja toiminnan osalta, jota halutaan vähentää sen haitallisuuden vuoksi. Kokonaisveroastetta ei näillä näkyminen ole juurikaan mahdollista alentaa, koska hyvinvointipalvelujen turvaaminen vaatii väestön ikääntyessä ja huoltosuhteen heikentyessä lisäpanostuksia. Verotuksessa tulee säilyttää progressio, tasata tuloeroja ja kohdella eri tulonsaajaryhmiä tasapuolisesti.

Mielestämme:

• Ruoan arvonlisäveroa tulee alentaa 17 prosentista 12 prosenttiin.
• Savukkeiden ja alkoholin verotuksen kiristäminen on kulutuksen ja haittojen vähentämiseksi välttämätöntä.
• Autoverotusta tulee porrastaa päästöperusteiseksi. Biopolttoaineisiin siirtymiseksi tarvitaan verotukia.
• On suosittava työntekoa, ei keinottelua. Siksi on tarpeen kiristää lyhytaikaisten omistusten luovutusvoittoveroa ja palauttaa pörssivero.
• Alaikäisen vanhemmalle tulee antaa ansiotulovähennykseen lapsikorotus.
• Perintö- ja lahjaveron epäkohdat tulee poistaa ja verottoman perinnön alarajaa nostaa.
• Mahdolliset tuloverotuksen verokevennykset tulee suunnata erityisesti pienituloisiin palkansaajiin. Näistä kevennyksistä aiheutuvat mahdolliset menetykset tulee korvata kunnille täysimääräisesti.
• Hallituksen on kolmikannassa vaikutettava siihen, että tulevaisuudessa jatketaan maltillisia tuloratkaisuja. Kolmikantayhteistyöhön tulee ottaa mukaan myös yrittäjäjärjestöt ja keskeiset kansalaisjärjestöt.
• Kiinteistöveroa ei tule laajentaa koskemaan pelto- ja metsämaata.