Hämeen Kristillisdemokraatit

Hollola 17.4.2004 Leena Mantere

Tulevaisuuden haasteet - miksi kannattaa vaikuttaa

Arvoisat piirikokousedustajat, Hämeen Kristillisdemokraatit, naiset ja herrat - hyvät ystävät

Parlamentin kasvava valta
EU tänään ja ennen kaikkea tulevaisuudessa on erilainen kuin se EU, johon me aikoinaan liityimme. Kun liityimme, puhuttiin vielä EY:stä ja keskusteluissa korostettiin unionin roolia talousalueena, vaikka olihan EY perusajatukseltaan pitkälti myös rauhan ja vakauden lisäämiseksi perustettu eurooppalaisten valtioiden yhteistyöelin.

Suomen unionijäsenyyden eli lähes 10 vuoden aikana EU on jatkuvasti muuttunut tiiviimmäksi ja poliittisemmaksi. EU:lla on paljon itsenäisen valtion piirteitä kuten oma lippu, oma hymni ja Eurooppa päivä. Toimielimet ovat parlamentti, tuomioistuin, keskuspankki, komissio ja ministerineuvosto sekä yhä laajemmin valtaa käyttävä jäsenmaiden päämiehistä koostuva Eurooppa Neuvosto. Tulevaisuuskonventin työssä esitetään uusina eliminä unionin presidenttiä ja ulkoministeriä.

Euroopan parlamentin poliittinen painoarvo on jatkuvasti kasvanut. Parlamentin perinteiset tehtävät - lakien säätäminen, budjetin laadinta ja demokraattinen valvonta - ovat edelleen keskeisiä, mutta parlamentin vaikutusvalta ulottuu nykyisin myös unionin kansainvälisiin sopimuksiin, uusien jäsenmaiden hyväksymiseen, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, oikeus- ja sisäasioihin sekä rahaliittoon.

Euroopan unionissa tehdään yhä enemmän päätöksiä, jotka vaikuttavat kotimaiseen lainsäädäntöön ja ihmisten arkeen. Siitäkin huolimatta, että tutkimusten mukaan Suomi kuuluu niihin maihin, joiden kansalaiset parhaiten tietävät EU:ssa meneillään olevista uudistuksista - europarlamentti tuntuu kovinkin etäiseltä.

EU:sta hyötyä, jos sen toimielinten valta pidetään tarkoituksenmukaisissa rajoissa
Yksi tärkeimmistä kysymyksistä unionin tulevaisuuden suuntaa määriteltäessä on se, mitkä asiat ratkaistaan Euroopan unionin toimielimissä, mitkä kansallisissa parlamenteissa ja mitkä taas paikallistasolla. On tarpeen jatkuvasti tarkastella unionitasolla suoritettavan päätöksenteon ja toiminnan tarkoituksenmukaisuutta - kansallisen, alueellisen tai paikallisen tason mahdollisuuksiin verrattuna.

KD:n tavoitteena on rakentaa unionia valtioiden välisenä yhteistyöelimenä, joka keskittyy toiminnassaan niihin tehtäviin, jotka ovat luontevimmin hoidettavissa sen kautta.

EU:n elimille luovutettavaa valtaa ei saada takaisin, siksi EU:n toimivaltaa tulee rajata täsmällisemmin ja kapeammille hallinnon aloille. EU:n yhdentymiselle tulee asettaa selkeät rajat. Kristillisdemokraatit haluavat kehittää unionitason yhteistyötä vain niissä kysymyksissä, joissa EU tarjoaa mahdollisuuden tehostaa kansallisia toimenpiteitä hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseksi. Tämä merkitsee tiukkaa pitäytymistä läheisyysperiaatteeseen, joka ajaa samaa asiaa kuin perustuslakiluonnoksen mainitsema toissijaisuusperiaate. Niiden mukaisesti unioni käyttää toimivaltaansa vain, jos sen toiminta osoittautuu todella välttämättömäksi ja tuottaa lisäarvoa jäsenmaiden toimintaan. Unionin päätöksenteon pitäisi siis olla toissijaista.

Unionilla on paljon kansallisvaltiolle kuuluvia tunnusmerkkejä, mutta se on edelleen monissa - etenkin kaikkein suurimmissa kysymyksissä riippuvainen jäsenmaiden parlamenttien päätöksistä. On päätöksiä, jotka edellyttävät yksimielisyyttä. Vastaavasti on asioita, joista jäsenvaltion parlamentit eivät voi itsenäisesti päättää ilman EU:n suostumusta.

Tulevaisuudessa kansallisilta parlamenteilta siirtyy jonkin verran lisää valtaa unionille, koska yksimielisyyttä vaativien päätösten määrä vähenee. Myös EU:n sisällä tapahtuu vallansiirtoa: parlamentin ja komission asemat vahvistuvat ministerineuvoston kustannuksella. Kymmenen uuden jäsenmaan tullessa mukaan on selvää, että aiemmat menettelytavat päätöksenteossa eivät enää toimi niin kuin huomattavasti vähemmän jäsenmäärän aikana. Muutoksia siis tarvitaan, jotta unioni ei lukkiudu omien toimintatapojensa vangiksi.

Ryhdistymisen aika
Demokratia ei voi aidosti toimia eurooppalaisella tasolla, eikä se saa kansalaisten tukea, mikäli jäsenmaiden edustajat eivät tiukasti puolusta oman kotimaansa ja sen kansalaisten etua. Suomen EU-jäsenyyshistoria osoittaa, että olemme menettäneet monia hyviä mahdollisuuksia edistää meille tärkeitä asioita tai olemme olleet liian luottavaisia muiden hyväntahtoisuuteen. (kipeitä esim. maatalouden kansallinen tuki, sosiaali- ja terveyspalvelujen ja koulutuspalvelujen kilpailuttaminen)

Tarvitsemme jatkossa aimo annoksen tervettä jämäkkyyttä EU-politiikkaamme.

EU:ssa tulee asettaa mm. korkeat valmisteverot terveydelle vaarallisille nautintoaineille periaatteella aiheuttaja maksaa kustannukset. Muutoinkin minimitasojen luominen ns. haittaveroille on perusteltua. Sen sijaan meneillään oleva arvonlisäveron ja eräiden muiden välillisten verojen, verovähennysten ja poistojen yhdenmukaistaminen ei ole tarpeen. Tämä on esimerkki aihepiiristä, jossa EU:n ei pitänyt säädellä, mutta kuitenkin se sitä tekee.

EU-tasoisen lainsäädännön lisääntymisen ja laajentumisen myötä helposti lisääntyy myös byrokratia, joka tekee esimerkiksi yrittämisestä entistä työläämpää.

Yritystoiminnan tehostamisen kautta Euroopasta pyritään luomaan nykyistä työllistävämpi talousalue. Teknistä tutkimusta, innovaatioita, yrittäjyyttä ja tuotantokykyä tulee Euroopassa lisätä niin, että USA, Venäjä, Kiina, Intia, Brasilia, Japani ja muut kauppa- ja teollisuusmahdit voidaan kohdata kilpailussa markkinaosuuksista. Tavoitteen saavuttamiseksi vaaditaan yrittäjyyden ja pk -yritysten tukemista ja yritysten verkottumista koko EU-alueella sekä esimerkiksi halvan yhteisöpatentin järjestelmää innovaatioiden lisäämiseksi.

Valtion, maakuntien ja kuntien erilaisista kilpailua vääristävistä tukimuodoista yrityksille on päästävä eroon. Valtiot saavat oikeanlaista kilpailuetua mm. pitäessään infrastruktuurin hyvässä kunnossa. Toimivat korkeatasoiset koulutus-, terveydenhoito- ja sosiaalijärjestelmät sekä esimerkiksi väestön vanhenemista hyvin ennakoiva työeläkejärjestelmä, vähäinen korruptio ja muu rehellisyys yhteiskunnassa ovat myös taloudellisia valttikortteja.

Globaalisten muutosten myötä Euroopasta ei saa muodostua kansallispuistoa.

EU:n budjetti pidettävä pienenä
Laajenevassa unionissa varojen väärinkäytön vaara ja mahdollisuus kasvavat entisestään. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat unionin varojen käytössä välttämättömiä. Tilintarkastus- ja petostentorjuntatoimintaa on vahvistettava perustuslaillisilla säädöksillä siten, että luottamus unionin varojen käyttöön paranee.

Suomen nettomaksut EU:lle tulevat kasvamaan entisestään, kun kymmenen Suomea köyhempää valtiota liittyy unioniin ja ne tulevat saamaan suuren osan maatalous- ja rakennetuista. Valtiovarainministeriön budjettiosaston raportti arvioi, että nettomaksumme EU:lle olisivat 600-850 miljoonaa euroa vuonna 2013, huonoimmassa tapauksessa yli miljardi euroa vuodessa. Unionin budjetin osuus bruttokansantuotteesta tulee nousemaan 0,98 prosentin tasolta mahdollisesti jopa 1,24 prosenttiin. Suuret nettomaksajat vastustavat EU:n budjetin kasvattamista. Komissio esittää 1,15 prosentin tasoa. Suomen hallitus asettuu kiistan puoliväliin ja katsoo, että korkeintaan 1,1 prosenttia EU:n bruttokansantulosta riittäisi, kunhan EU:n varoja suunnataan tehokkaasti ja painotetaan kilpailukykyä lisääviä tutkimus- ja kehitysohjelmia. EU:n tiukkaan budjettilinjaan onkin syytä pitäytyä.

Komission esillä pitämä erillinen EU-vero on torjuttava. Budjetin kasvattamisen sijasta tulee päinvastoin järkevöittää EU-byrokratian toimintaa kiristämällä budjetin nyörejä. On täysin hölmöä, että Euroopan Parlamentti joutuu vuorotellen kokoontumaan Brysselissä ja Strasbourgissa. Mm. tämä aiheuttaa unionille tarpeettomia kustannuksia ja siksi moinen tarpeeton hallinnon roudaaminen maasta toiseen on lopetettava. Tämän kaltaisista unionin järjettömistä toimintatavoista ei pidä vaieta, vaan hoitaa ne kuntoon.

Hyvät ystävät,

Tulossa ovat haasteelliset eurovaalit. Äänestysaktiivisuuteen tulee panostaa. Ei ole yhdentekevää millaiseksi tulevaisuuden Eurooppa muodostuu.

Tavoitteenamme on saada yksi kristillisdemokraattinen euroedustaja. Näkymät ovat hyvät, olemmehan tämän vuoden kannatusarvioissa rikkoneet aiemmat ennätyksemme, joka innostakoon meitä rohkeaan ja reippaaseen työhön.