Työ ja yrittäminen

Yhteiskunnan tulee kannustaa jäseniään yrittämiseen, vastuunkantoon ja ahkeruuteen. Korkea tuottavuus ja työllisyys sekä kansalaisten hyvä ostovoima luovat pohjan taloudelliselle menestykselle.

Työntekijöiden ensisijaisia tavoitteita ovat hyvä työympäristö, turvattu työpaikka ja itsenäisen toimeentulon mahdollistava palkka. Työn luovuus, hyödyllisyys, arvostus, turvallisuus ja hyvät ihmissuhteet ovat työmotivaation kannalta erittäin tärkeitä. Riittävä vapaa-aika ja työajan joustavuus palvelevat työssä jaksamista sekä perhe-elämän ja työn yhteensovittamista.

Kunnianhimoinen tavoite 75 %:n työllisyysasteesta vaatii merkittävää työttömyyden vähentämistä, nuorten vuotta aiempaa nopeampaa siirtymistä työelämään ja eläköitymisiän nousua. KD:n tavoitteena vaalikaudella on työttömyyden alentaminen 8,3:sta viiteen prosenttiin.

Mielestämme työllistämistoimenpiteitä tulee tehostaa etenkin nuorten ja pitkäaikaistyöttömien tilanteen helpottamiseksi. Pitkään jatkunut työttömyys on suurin yksittäinen syrjäytymisriski ja monien sosiaalisten ongelmien aiheuttaja. Rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi on välttämätöntä synnyttää työpaikkoja myös niille, joilla on vain vähäinen ammatillinen koulutus tai sitä ei ole lainkaan. Yrittäjyysohjelmalla ja työpaikkakoulutuksella on tässä merkittävä rooli.

Vaadimme, että:

• Jokaiselle nuorelle on saatava koulutus, jolla saa työtä. Oppisopimuskoulutusta on lisättävä ja työllisyyskoulutus uudistettava. Kaikille nuorille tulee tehdä yksilöidyt työnhakusuunnitelmat ja tarjota koulutus-, työharjoittelu tai työpajatoiminta kolmen työttömyyskuukauden jälkeen.
• Työvoimapulaa on kyettävä helpottamaan paitsi koulutuksella myös hallitulla työperäisellä maahanmuuttopolitiikalla ja maassa jo asuvien maahanmuuttajien nykyistä paremmalla työllistämisellä.
• Työttömien mahdollisuuksia lyhytaikaisen työn vastaanottamiseen tulee helpottaa muuttamalla työttömyyskorvauksen laskentatapaa niin, etteivät satunnaiset tulot viivästytä työttömyyskorvauksen saamista.

• Samapalkkaisuutta edistävän ohjelman esittämät toimenpiteet on pantava käytäntöön. Terveydenhoito- ja sosiaalialan palkkoja on korotettava.
• Työajan joustoja ja työaikapankkijärjestelmiä tulee kehittää niin, että ne ottavat huomioon niin työpaikan kuin perheenkin tarpeet.
• Vastentahtoisen pätkätyön ongelmat on korjattava kunnissa ja valtiolla vakinaistamalla virkoja ja palkkaamalla ns. vakituisia sijaisia.

• Vuorotteluvapaajärjestelmä tulee vakinaistaa.

Pienet ja keskisuuret yritykset ovat merkittäviä työllistäjiä. Suomessa tarvitaan lisää palvelukykyisiä osaajia, joiden yrittäminen perustuu vahvaan ja jatkuvasti kehittyvään liikeideaan sekä oman alansa asiantuntemukseen. Suomen tulevaisuuden kannalta on olennaista, että saamme suomalaisia pk-yrityksiä syntymään, kasvamaan ja kansainvälistymään. Tämä edellyttää riskirahoituksen, kaupallistamisen, liiketoimintaosaamisen ja kansainvälistymisen pullonkaulojen purkamista.

Mielestämme:

• Yrityksen perustajan starttiraha tulee saada pysyväksi ja sitä tulee voida saada vuoden ajan. Rahoitustukien tehokkuutta on parannettava erityisesti käynnistys- ja alkuvaiheen tarpeisiin.
• Yrityksen ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaaminen on suuri kynnys, jota tulisi helpottaa poistamalla määräajaksi ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamisesta aiheutuvat sivukulut.
• Valtion yritystukia välittävien organisaatioiden yhteistoimintaa on lisättävä ja näiden hallinnon päällekkäisyyttä purettava. Tuen hakijoilla tulee olla yhteishaku, jolloin heidät ohjataan oikean rahoittajan luo.
• Pienyrittäjien sosiaali-, lomitus- ja eläkejärjestelmiä tulee kehittää tasa-arvoisesti muiden alojen kanssa.
• Julkisrahoitteisen vienninedistämistoiminnan tulee muodostaa yritysten kannalta saumaton ja kattava kokonaisuus. Erityisesti palveluvientiä on kehitettävä.
• Työeläkevaroja tulee sijoittaa entistä enemmän suomalaisiin kasvuyrityksiin.

Euroopan unionin maatalouspolitiikkaa on sovellettava niin, että luonnonolosuhteet otetaan tarkoin huomioon koko Suomessa. Keskeisten elintarvikkeiden huoltovarmuus, kansallista kulutusta vastaava tuotanto ja elintarvikehuolto ovat turvallisuuskysymyksiä. Maaseudun elinkeinorakennetta tulee monipuolistaa parantamalla maatalouden sivuelinkeinojen ja muun pienimuotoisen yritystoiminnan edellytyksiä. Maatalouden tuotantoedellytykset on turvattava koko maassa.

Siksi:

• Etelä-Suomen maatalouden vakavien vaikeuksien tuki tulee vakinaistaa. Tavoitteena tulee olla koko maan saaminen pitkäaikaisen ja yhtenäisen tukijärjestelmän piiriin. Tavoite on, että tilojen kannattavuus ja maataloustulo tilaa kohden kasvaa.
• Luomutuotannon osuutta on syytä kasvattaa ja luomutuotteita tulee jatkojalostaa vientituotteiksi.
• Luopumistukijärjestelmä on kehitettävä joustavaksi ja kannustavaksi.
• Maataloustukien hallinnointi-, tarkastus- ja valvontajärjestelmä tulee yksinkertaistaa. Tukien maksatukset on jaksotettava tarkoituksenmukaisesti
• Maatalousväestön työterveyshuoltoa, sosiaali-, lomitus- ja eläketurvaa tulee kehittää tasa-arvoisesti muiden ammattiryhmien kanssa.
• Maataloudesta ja vesiviljelystä vesiin aiheutuvaa kuormitusta tulee vähentää.
• Tulee laatia kansallinen metsäohjelma, joka ottaa tasapainoisesti huomioon metsän moninaiset eri käyttömuodot.