Vanhustenhoitoa voi parantaa monin keinoin

ESS 9.5.2006

Lisää väkeä vanhusten hoitoon kaipaavalla Hertta Teeriojalle oli arvokkaita näkemyksiä pe 5.5. lehtikirjoituksessa.

On irvokas tilanne, jossa valtiontalous voi hyvin ja josta osakiitoksen voi antaa hallitukselle. Samanaikaisesti tilanne kertoo myös hallituspuolueiden kyvyttömyydestä, erityisesti sen miesministereiden, nähdä suomalaisen yhteiskunnan pahoinvointia - sekä poliittisen tahdon puutteesta turvata ihmisarvoinen vanhuus jokaiselle suomalaiselle.

Jos vastuu vieritetään yksin kunnille, sielläkin se kaatuu hallituspuolueiden omaan syliin. Vanhasen hallitus on varsinainen kuntapuoluehallitus, sillä nykyisiä hallituspuolueita yhdistää nimenomaan vahva valta kunnallisessa päätöksenteossa. Viime kunnallisvaaleissa keskusta valittiin suurimmaksi puolueeksi 294 kunnassa, demarit 62 kunnassa ja Rkp 33:ssa. Suomen 431 kunnasta hallituspuolueet käyttävät suurinta valtaa 90 prosentissa kuntia. Vanhusten palvelujen rahoituksen ja järjestämisen vastuusta ne eivät pääse pakoon selittelyillä.

On kysymys poliittisen tahdon, ei vain rahan puutteesta. Ongelmavyyhden purkaminen alkaa valtionosuusvelan maksamisesta kunnille. Vaihtoehtoinen ratkaisu valtionosuuksien korvamerkinnälle voisi olla vanhusten hoidosta säädettävä laki. Joka tapauksessa lisääntyvää valtion ohjausta tarvitaan.

Seuraavassa tupopöydässä tulisi myös pohtia hoitoalan työntekijöiden palkankorotuksia. Yhteiskunnan tasa-arvoisen kehittämisen kannalta on vihdoinkin aika hoitajien saada kunnon korvaus arvokkaasta työstään.
Raskaaseen hoivatyöhön on saatava muutoinkin inhimillisempi rytmi. Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa 5 000-10 000 henkilöä kokeilee 3+3 työaikamallia, jonka perusidea on kiertävä työaikataulu. Mallissa tehdään töitä kolme päivää ja ollaan vapaalla kolme päivää, nykyisen 5+2 -työviikon sijaan. Näyttää siltä, että uusi järjestelmä tuo rahallisia säästöjä, kun henkilökunnan jaksaminen parantuu ja poissaolot vähentyvät.

Työmarkkinajärjestöt voisivat pohtia ehdotusta siitä, että äkillisesti sairastuneista vanhemmistaan huolehtiville voitaisiin antaa hoitovapaata samaan tapaan kuin alle 10-vuotiasta sairastunutta lastaan hoitaville. Työnantajahan ei ole velvollinen maksamaan palkkaa tilapäisen hoitovapaan ajalta. Monilla aloilla on sovittu palkanmaksuvelvollisuudesta 1-4 päivän ajalta. Tämänsuuntaisia ratkaisuja vanhustenhoitoon haetaan Norjassa ja Tanskassa.

Vanhustenhoidon ongelmat tarvitsevat erilaisia hoitoratkaisuja, kuten ratkaisua saada omaishoito vihdoinkin kuntoon. Omaishoidon tuen saaminen ja sattumanvaraisuus tulee poistaa. Omaishoitotuki voidaan säätää eräänlaiseksi subjektiiviseksi oikeudeksi ja siirtää tuen maksaminen Kansaneläkelaitokselle kotihoidontuen tapaan. Eli tuesta on tehtävä lakisääteinen Kelan kautta maksettava etuus.

Vanhusten ihmisarvoinen ja yksilöä kunnioittava hoiva on yhteisömme sivistyksen mittari. Väestön ikääntymisen haasteista ei selvitä, ellei puitteita hyvälle hoidolle luoda jo nyt. Kuka meistä tyytyisi välttävään hoitoon omalla kohdallaan? Vanhustenhoito on nostettava sellaiselle tasolle, jolla jokainen päättäjä itsekin haluaisi vanhuutensa viettää. Yhteiskunta, joka rakentuu lähimmäisen rakkauden ja ihmisyyden kunnioituksen varaan, kestää vaikeinakin aikoina.

Raskaaseen hoivatyöhön on saatava inhimillisempi rytmi.

Leena Mantere (KD)

Lahden kaupunginvaltuutettu