Kouluterveydenhuollon resurssit riittämättömät

ESS 16.4.2008

 

Kouluterveydenhuollon tärkeä rooli ennalta ehkäisevänä toimijana kouluikäisten lasten terveydenhuollossa on kadonnut, ja suositus koululaisten terveyden edistämisestä jää toteutumatta. Kouluterveydenhuolto on keskeinen ja usein ensimmäinen väline koulupudokkaiden ennaltaehkäisyssä, lasten lisääntyneeseen ylipainoisuuteen puuttumisessa, psyykkisten, sosiaalisten ja päihdeongelmien varhaisessa havaitsemisessa sekä muiden terveyteen ja koulunkäyntiin vaikuttavien ongelmien löytämisessä. 

 

Kunnat voivat järjestää kouluterveydenhuoltoon kuuluvat tehtävät haluamallaan tavalla. Tähän saakka kouluterveydenhuoltoon liittyviä tehtäviä on pyritty ohjaamaan valtionhallinnon oppailla ja suosituksilla, joita kunnilla ei ole velvollisuutta noudattaa. Todellisuudessa kunnat ovat vähentäneet kouluterveydenhuoltohenkilöstön virkoja ja kouluterveydenhuollon vastaanottokäyntejä huomattavasti. Tutkimuksen mukaan yhdenkään läänin alueella ei enää tehdä suositusten mukaisia laajoja terveystarkastuksia koululaisille.

 

Apulaisoikeuskansleri on hiljattain selvittänyt kouluterveydenhuollon tasoa Suomessa. Selvityksen tuloksissa todetaan, että kouluterveydenhuollon oppilasmäärät ovat kohtuuttoman suuria annettuihin suosituksiin verrattuna. Kun suosituksissa esitetään yhtä lääkäriä 2100 oppilasta kohden, on todellisuudessa kuntia, joissa tämä mitoitus on yksi yli 6000 oppilasta kohden. Myös Lääninhallitukset ja Valtiontalouden tarkastusvirasto ovat kiinnittäneet asiaan huomiota. Lahden tarkastuslautakunta otti asian esille viimeisessä tarkastuskertomuksessaan, missä se totesi, että joka koululla pitäisi olla oma kokopäiväinen kouluterveydenhoitaja.

 

Kansanterveyslain muutokset mahdollistavat tiukemmat säädökset kouluterveydenhuoltoon. Koska suositusten ja oppaiden informaatio-ohjaus ei ole riittänyt on sosiaali- ja terveysministeriö valmistelemassa asetusta kouluterveydenhuollon lääkäri ja terveydenhoitajamitoituksista. Tiukkaa normiohjausta tarvitaan. Tässä tehtävässä on syytä uskaltaa asettaa riittävän tiukat minimikriteerit, jotta koululaisten eriarvoistuminen ja siihen liittyvä koululaisten terveydenhuollon laiminlyönti saadaan loppumaan.

 

Marjo Loponen

kaupunginvaltuutettu (KD)

kansanedustajien avustaja