Nuorten mielenterveyspalvelut laitettava kuntoon

ESS 16.4.2008

Nuorten, erityisesti tyttöjen, mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet hälyttävästi. Yläasteikäisistä tytöistä joka viidennellä on vähintään keskivaikeita masennusoireita. Viidennes nuorista on myös väsynyt joka päivä, koska ei syö, nuku eikä liiku tarpeeksi. Suomalaisten 15–24 –vuotiaiden tyttöjen itsemurhakuolleisuus on toiseksi korkeinta maailmassa.

Alaikäisten potilaiden määrä psykiatrisessa sairaalahoidossa kaksinkertaistui vuosien 1995–2004 välisenä aikana. Suurin lisäys tapahtui 13–17-vuotiaiden tyttöjen ryhmässä, jossa kasvu oli Stakesin raportin mukaan lähes kolminkertainen. Tyttöjen ongelmien syvenemistä kuvaa se, että tahdosta riippumaton hoito on nelinkertaistunut ja pakkokeinojen, kuten kiinnisitomisen, eristämisen ja pakkolääkityksen, käyttö on kaksinkertaistunut. Syitä lisääntyneeseen sairaalahoitoon ei tunneta, taustalla arvellaan olevan mm. syömishäiriöiden lisääntyminen. Tänä vuonna PHKS:n budjetti ylittyy osin juuri huomattavasti lisääntyneiden syömishäiriöpotilaiden vuoksi. Joidenkin lähteiden mukaan jopa viidesosa nuorista naisista kärsii jonkinasteisesta syömishäiriöistä ja laihduttaminen aloitetaan usein jo ala-asteella. Tyytymättömyys omaan ulkonäköön on jo varhaisnuorena yleistä. Valitettavasti myös pojat kokevat enenevässä määrin ulkonäköpaineita.

Nuorisovastaanottoa tukemaan on Lahdessa aloitettu yhdessä keskussairaalan nuorisopsykiatrian kanssa hanke, jossa on perustettu yhteinen neljän työntekijän työryhmä nuorten hoidon tarpeen arviointiin. Hankkeen rahoitus on kunnossa vain toukokuuhun 2008 asti. Hankkeen avulla pystytään vähentämään keskussairaalan lähetteitä ja lyhentämään jonoja tarjoamalla kevyempää hoitoa niille, jotka eivät välttämättä sairaalahoitoa tarvitse. Sen avulla saadaan myös parempi kuva nuorten tarpeista ja ongelmista sekä nykyisen palvelujärjestelmän toimivuudesta.

Esitin viime vuoden budjettikäsittelyssä lisäystä lasten ja nuorten psykososiaalisiin palveluihin, tarkemmin määriteltynä perheneuvolaan ja nuorisovastaanottoon. Esitys hävisi äänestyksessä ja säästöt toteutettiin. Ensi vuodelle ollaan palauttamassa perheneuvolan resursseja, mutta nuorisovastaanotto jatkaa yhden työparin voimalla edelleen. Valitettavasti kouluterveydenhuollon resurssit ovat myös aivan liian pienet vastaamaan haasteeseen.

Kunnat ovat saaneet jo seitsemän vuoden ajan ylimääräistä valtionapua lasten- ja nuorisopsykiatrian järjestämiseen, mutta esitystä rahasta ei taaskaan sisälly valtion budjettiesitykseen. Rahoitus tullaan eduskunnan toimesta luultavasti lisäämään budjettiin, mutta voiko sen varaan laskea? Valtuuston tulee huolehtia siitä, että uuden nuorisopsykiatrian hankkeen rahoitus turvataan joka tapauksessa ensi vuoden loppuun ja nuorisovastaanoton resurssit palautetaan säästöjä edeltävälle tasolle.  Säästäminen nuorten mielenterveyspalveluista tulee todella kalliiksi.

Marjo Loponen

kaupunginvaltuutettu (KD),

kansanedustajan avustaja