Sosiaali- ja terveysministeriö
Helsinki
Asia: =
Lausunto
iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalveluiden saannin
turvaamista koskevasta lakiluonnoksesta
Viite: Kirjee=
nne
30.3.2011,
Suomen Senioriliike ry kiittää sosiaali- ja= terveysministeriötä pyynnöstä antaa lausunto otsikossa mainitusta lakiluonnoksesta. <= /span>
Iäkkäiden pitkäaikaishoidon ja -hoivan ongelmat ovat kärjistyneet 2000-luvulla. Joskaan mikään laki= ei voi taata taidollisesti ja eettisesti korkeatasoisia palveluja, lakien avul= la voidaan vähentää kansalaisten epätasa-arvoa ja jossain määrin vaikuttaa palvelujen laatuun. Suomen Senioriliike ry pitää iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamista koskevaa lakia erittäin tarpeellisena.
Lakiluonnokseen sisältyy monia hyviä yleisperiaatteita iäkkäiden hoivasta ja hoidosta. Lakiluonnoksessa kuitenkin esitetään palveluiden turvaaminen yleisellä tasoll= a. Sitä, mitkä sosiaali- ja terveyspalvelut kuuluvat kuntien järjestettäviin ja kustannettaviin palveluihin ja mitkä kuul= uvat kansalaisten itse kustannettaviin palveluihin, ei lakiluonnoksessa esitetä.
Hyvinvointiyhteiskunnassa on jo nykyisin ongelmia kus= tantaa hyvinvointipalveluja. Keskimääräisen eliniän pitenemine= n ja suurten ikäluokkien vanheneminen todennäköisesti lisä&a= uml; näitä ongelmia. Yhteiskunnan tulisi määrittää verotuksella kustannettavien pitkäaikaishoivan ja -hoidon palvelut ja niiden laatu tarkemmin kuin tässä lakiluonnoksessa tehdä&aum= l;n. Vanhenevien tulisi pystyä ennakoimaan se, mitä palveluita yhteisk= unta järjestää ja mitkä on itse kustannettava. Luonnosta tul= ee täsmentää tältä osin. Lisäksi tämä = laki tarvitsee tulevaisuudessa rinnalleen pitkäaikaishoidon ja -hoivan kustantamista koskevan lainsäädännön, jossa määritellään tämän lain perusteella järjestettävien palveluiden kustantaminen ja avataan kansalaisille uudentyyppisiä mahdollisuuksia taloudellisesti varautua sellaisten pit= käaikaispalveluiden hankkimiseen, joita nyt käsiteltävänä oleva laki ei tur= vaa yhteiskunnan kustantamana.
Ikäsyrjintä on maassamme valitettavan yleistä. Vanhusten pitkäaikaisissa hoito- ja hoivapalveluissa se tulee esille voimakkaana. Monien syrjittyjen ryhmien ihmisoikeuksien toteutumiseen ja syrjinnän vähentämiseen on maassamme ansiokkaasti vaikutettu lainsäädännön ja muiden keinojen kautta. Iäkkäiden syrjinnän vähentäminen ja poistaminen eivät kuitenkaan ole kuulunet hallitusten ja eduskunnan tavoitteisiin. Tämä tulee esille mm. valtioneuvoston selonteossa Suomen ihmisoikeuspolitiikasta vuonna 2009. Nyt käsiteltävässä lakiluonnoksessa tulee määrätä keinoja, joilla vähennetään vanhusten syrjintää sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Iäkkäiden, etenkin kaikista vanhimpien ja puolustuskyvyttömimpien, tasa-arvon edistäminen ei toteudu ilman yhteiskunnallisia ponnisteluja. Iäkkäimmät ja erityisesti ne, joilla ei ole omaisia, eivät pysty ajamaan etuuksiaan. Maahamme tarvit= aan vanhusasiamies toimistoineen. Vanhusasiamie pystyy vaikuttamaan ikäsyrjintää vähentävästi. Tämän keskeinen tehtävä tulee olla sosiaali- ja terveyspalveluissa tapahtuvan vanhusten syrjinnän seuranta, raportointi ja ehkäisemi= nen. Vanhusasiamiehen tulee systemaattisesti seurata muutakin vanhusten syrjint&= auml;ä. Vanhusasiamiehen tulee raportoida iäkkäiden syrjinnästä= ja toimia monella tavalla ikäsyrjinnän vähentämiseksi. Vanhusasiamiehen tulee neuvoa ja ohjata syrjintää kohdanneita iäkkäitä toimimaan ihmisoikeuksiensa puolustamiseksi samalla tavoin kuin tasa-arvovaltuutettu toimii naisten ja miesten tasa-arvon toteutumiseksi. Asenteiden koventuminen yhteiskunnassa aiheuttaa sen, ett&a= uml; hauraiden vanhusten hoitoa ei saada nykyistä paremmaksi ilman vanhusasiamiestä. Yleinen yhdenvertaisuusvaltuutettu ei ehdi toimia riittävän hyvin ikäsyrjinnän poistamiseksi, koska kyseessä on syrjintä, jonka poistamiseen ei ole panostettu. Syrji= ntä tulee voimakkaimmin esille pitkäaikaisessa hoidossa ja hoivassa, mink&= auml; takia vanhusasiavaltuutettu toimistoineen on perustettava nimenomaan tämän lain perusteella.
Vanhusten pitkäaikaishoidon ja -hoivan ongelmat = tuovat esille sen, että kaikissa kunnissa ei noudateta sosiaali- ja terveysministeriön suosituksia. On epävarmaa, kuinka hyvin kunnat tulevat noudattamaan nyt kyseessä olevaa, palveluiden järjestämistä varsin ylimalkaisesti säätävää lakia. Pitkäaikaispalveluiden nykyis= et ongelmat ja ikäsyrjinnän yleisyys viittaavat siihen, että tätä lakia tullaan noudattamaan puutteellisesti. Näidenkin seikkojen johdosta laissa on määrättävä vanhusasiamiehen ja hänen toimistonsa perustaminen. Siinä on myös määrättävä sanktiot niissä tilantei= ssa, joissa kunta ei noudata lakia.
Vanhusten pitkäaikaishoidon ja –hoivan laa= tu riippuu hoitoyksiköstä. Hyvälaatuinen hoito ja hoiva osoitta= vat sen, että aktiivisella ja toiminnallisella hoidolla ja hoivalla pystytään hidastamaan muistin, fyysisten kykyjen ja psyykkisen hyvinvoinnin heikkenemistä. Passiiviset, vuoteessa makuuttamiseen ja hoitamiseen perustuvat hoitokäytännöt ovat yleisiä. Ne edistävät vanhusten kunnon nopeaa rapistumista ja vaikuttavat kielteisesti henkilökunnan työviihtyvyyteen ja vanhustenhoidon arvostukseen. Nuoret eivät halua kouluttautua hoitamaan psyykenlääkkeiden haittavaikutuksesta kärsiviä, liikuntakyvyttömiä vanhuksia. On siis monia syitä siihen, että hoitokäytännöt on saatava muuttumaan. Laissa pit&a= uml;ä ottaa nykyistä selkeämpi kanta hoidon laatuun. Siinä pitää määrätä ainakin vanhusten mahdollisuudet liikuntaan, ulkoiluun, ravintoon ja sosiaalisiin sekä päivittäisiin muihin toimintoihin.
Henkilökunnan koulutustasovaatimukset on lakiluonnoksessa esitetty erittäin ylimalkaisesti. Vanhustenhoito ja -hoiva ovat erityisosaamista vaativia tehtäviä. Niiden perustaksi= on paljon tutkittuja tietoja. Sivistysvaltiona Suomen tulee perustaa iäkk= äidenkin sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminta tutkituille tiedoille. Eri ammattiryhmien gerontologista perus- ja jatkokoulutusta tulee laissa korost= aa. Sama pätee gerontologiseen täydennyskoulutukseen.
Palveluissa tarvittavien työntekijöiden määrän kirjaaminen lakiin on vaikeaa. Työntekijöid= en minimimäärä tulee kuitenkin esittää suosituksia voimakkaammalla määräyksellä. Se voidaan määr= ittää vanhusten toimintakykyisyyden ja työntekijöiden työtehtävien perusteella. Lain perusteella annettava asetus on eräs tapa määrätä eritasoisen koulutustaustan omaa= vien työntekijöiden minimimäärästä erityyppisiss&a= uml; palveluissa. Henkilökunnan minimimäärä on esitettävä joko laissa tai sen perusteella annettavassa asetukses= sa.
Lakiluonnoksessa esitetään, että iäkkään henkilön sosiaalipalvelujen tarpeen selvittämisestä vastaa sosiaalityön koulutuksen saanut henkilö. Tämä on nykyinen käytäntö maassamme.= Se on johtanut mm. tilanteisiin, joissa lääkehoidon tai parannettavissa olevan sairauden aiheuttamista muistihäiriöistä kärsivi= lle iäkkäille on virheellisesti järjestetty yhä runsaammin palveluita, mm. ympärivuorokautista hoitoa, ohjaamatta heitä lääkärin tai muun terveydenhuollon asiantuntijan tutkimuksii= n. Muistiltaan heikentynyt iäkäs tarvitsee muistin heikkenemisen syyn selvittelyn eli geriatriaa osaavan lääkärin tutkimuksia. Iäkkä= iden sairauksien ja lääkehaittojen oireet tulevat usein esille muistin= tai muun toimintakyvyn heikkenemisenä. Oikea tapa selvittää iäkkään henkilön sosiaalipalvelujen tarve on tehdä= se moniammatillisessa ryhmässä, johon kuuluu sosiaalialan, hoitotyön ja lääketieteen koulutuksen saaneita työntekijöitä. Tämä on otettava huomioon lakitekst= issä.
Iäkkäiden fyysiseen (mekaaniseen) ja kemial= liseen rajoittamiseen ei lakiluonnoksessa oteta mitään kantaa. Nämä rajoittamisen muodot ovat valitettavan yleisiä maassamm= e. Laissa tulee olla määräyksiä siitä, missä tapauksissa ja miten fyysinen ja kemiallinen rajoittaminen voidaan toteutta= a ja milloin rajoittaminen on kaltoinkohtelua. Rajoittamisen keinot, todennäköinen pituus, hyötyjen ja haittojen seuranta ja rajoittamispäätöksen tekijä tulee tarkasti merkitä iäkkään hoitokertomukseen. Tämä tulee tuoda esille laissa.
Lakiluonnoksessa oleva työntekijöiden ilmoitusvelvollisuus hoidossa/hoivassa havaitsemistaan epäkohdista on erittäin kannatettava määräys.
Helsingissä, toukokuun 25. päivänä= ; 2011
Suomen Senioriliikkeen hallitus
Sirkka-Liisa Kivelä &= nbsp; &nbs= p; &= nbsp; &nbs= p;
puheenjohtaja &n= bsp; = ; &n= bsp; = ; &n= bsp;
Suomen Senioriliike ry = ; &n= bsp; = ; &n= bsp;